—
Teksti ja kuva: Liisa Uski
Apua mielenterveyden tukemiseen
Tukea ja apua erilaisiin elämäntilanteisiin voi kysyä esimerkiksi omalta sosiaalityöntekijältä tai kaupungin sosiaalitoimesta. Erilaisista kriisi- ja sosiaalipäivystysnumeroista voi kysyä kiireellistä apua. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä haasteissa voi kääntyä oman terveysaseman, työterveyshuollon tai opiskeluterveydenhuollon puoleen. Kiireellisissä asioissa apua saa myös päivystävistä sairaaloista. Apua saa myös monilta eri kolmannen sektorin toimijoilta.
Suhtaudumme kaikki eri tavalla vastoinkäymisiin ja huoliin. Mielen hyvinvointia tukevat mm. säännöllinen vuorokausirytmi, riittävä ja terveellinen ravitsemus, hyvät sosiaaliset suhteet, mahdollisuus ilmaista itseään ja tunteitaan sekä liikunnan harrastaminen. Päihteiden käyttö ei ole hyvä keino ratkaista huolia. Huolet on hyvä jakaa jonkun kanssa, yksin ei kannata jäädä murehtimaan.
Kuuntelemalla itseään ja tarpeitaan. Päivissä olisi tärkeää olla jotain mielekästä tekemistä. Omaa kehoa ja mieltä voi opetella kuuntelemaan esimerkiksi erilaisten rentoutusharjoitusten avulla, joita löytyy internetistä paljon. Keskustelutuen avulla voi myös oppia itsestään uutta.
Kaikilla on erilaiset tavat rauhoittua ja rentoutua. Joillekin se voi olla liikkumista luonnossa, toiset haluavat rentoutua hyvän kirjan ääressä. Tärkeintä on löytää itselle sopiva tapa. On tärkeä opetella kuuntelemaan omia tunteita ja omaa tarvetta rauhoittumiselle.
Itsetuntemus ja omien tunteiden tunnistaminen on tärkeää mielen hyvinvoinnin kannalta. Tunteita saa ja pitää voida ilmaista. Tunteet voivat kuitenkin joskus tuntua liian raskailta tai niiden ilmaisu voi aiheuttaa ristiriitoja omassa sosiaalisessa ympäristössä. On tärkeää muistaa, että voit vaikuttaa vain omiin tunteisiisi ja suhtautumistapaasi. Mikäli koet voimakkaita tunnereaktioita erilaisissa tilanteissa, voi olla hyvä pysähtyä miettimään, että mikä tunnereaktion sai aikaan ja miksi. Mikäli olet itse tai
läheisesi on huolissaan tunteiden hallinnastasi, voit olla yhteydessä esimerkiksi terveydenhuoltoon asian selvittelyksi.
Mielenterveyden käsi
- Terveelllinen ravitsemus
- Hyvät sosiaaliset suhteet
- Liikunnan harrastaminen
- Säännöllinen vuorokausirytmi
- Mielekäs tekeminen
Terveellinen ravitsemus
Terveellisintä on syödä viisi kertaa päivässä: aamupala, lounas, välipala, päivällinen sekä iltapala. Terveellisessä ruokavaliossa on monipuolisesti erilaisia kasviksia ja hedelmiä, riittävästi erilaisia proteiininlähteitä, kasvirasvoja ja täysjyväviljoja. Terveelliseen ruokavalioon kuuluu myös
herkuttelu kohtuudella.
Hyvät sosiaaliset suhteet
Kaikki tunteet ovat sallittuja, ei ole olemassa vääriä tunteita. Hyvät ihmissuhteet toimivat merkittävänä voimavarana elämässä. Huonot ihmissuhteet eivät ole hyvästä ihmisten mielelle. Mikäli joku ihmissuhde tuntuu vievän enemmän voimavaroja kuin tuovan niitä, on tilannetta hyvä pysähtyä pohtimaan itsekseen tai kyseisen ihmisen kanssa.
Liikunnan harrastaminen
Liikunta tekee hyvää ja on paras tapa vähentää stressiä. Liikunnan avulla on parempi keino purkaa huonoa oloa kuin päihteiden avulla. Liikuntaa voi
harrastaa eri tavoin, esimerkiksi reipasta tai kevyttä liikuntaa ja lihaskunnon kehittämistä sekäliikehallintaa. Liikunta tuottaa myös endorfiinejä, eli hyvää oloa.
Säännöllinen vuorokausirytmi
Aikuinen ihminen tarvitsee unta noin kahdeksan tuntia yöllä. Osa aikuisista pärjää kuudella tunnilla unta ja taas jotkut aikuiset tarvitsee enemmän unta ollakseen pirteä. Vähäinen uni voi vaikeuttaa jaksamiseen, keskittymiseen ja muistamiseen. Riittävä uni ja lepo on elintärkeää aivoille. Yöllä aivot palautuvat itsestään ja se auttaa seuraavana päivänä jaksamiseen.
Mielekäs tekeminen
Toimeliaisuus ja arjen mielekäs tekeminen tuo tasapainoa omien voimavarojen mukaan. Hyvä oloa ja luovuuden tekeminen on hyväksi aivoille. Arjen mielekäs tekeminen piristää ja tuo pitkällä tähtäimellä hyvää oloa. Tekemisen pitää olla kiinnostavaa ja iloa tuottavaa. Luovuus kukoistaa
hyvinvoivassa ja levollisessa mielessä. Luovuudessa unelmille ja toiveille tulee tilaa loistaa
Tekstiin on haastateltu terveydenhuollon ammattilaista
Mielenterveyden käsi -mallin on kehittänyt alunperin Mieli Ry
