Hyppää sisältöön

Kirjoittaminen, taideterapia ja improvisaatio luovan elämän tukipilareina

Kirjoitukset, Media, Valoa! -lehti

Teksti ja kuvat: Jukka Jokelainen ja Bellet, Adolphe

Kun ihminen sairastuu vakavasti, voi se viedä mukanaan osan identiteetistä: ennen terve, nyt kuntoutuja, kenties koko loppuelämän ajan.
Omilla valinnoilla voi kuitenkin nousta takaisin jaloilleen, vaikka se veisi pidemmänkin ajan. Jos jalka menee poikki, kestää sillä luutua takaisin
kävelykuntoon. Sama asia on mielen kanssa. Jotta mieli kuntoutuisi, tarvitsee se harjoitusta.


Taiteen tekeminen on yksi mielen harjoittamisen muoto. Koulumaailmassa taiteen tekeminen arvostellaan numeroin ja siitä katoaa puhdas tekemisen ilo. Sama on kirjoittamisen kanssa. Näissä luovissa taiteen aloissa kokeileminen ja tekeminen pelkän suorittamisen takia olisi tärkeää. Taiteen eri aloja voi yhdistää keskenään. Oma teos voi kertoa tarinan tai tarinasta voi syntyä teoksia. Ihmiset voivat kommentoida sitä, mitä olet tehnyt, ja tästä syntyy jälleen jotain uutta. Taidetta, jossa et ole vain yksin tekijänä,
vaan jota tukevat ystävät ympärilläsi.

Taideterapia – luovuutta ilon kautta

Taideterapia antoi minulle uuden mahdollisuuden elämään. Taideterapiassa ei ole rajoja tai mahdollisuutta epäonnistua. Vain mielikuvitus on rajana ja tarkoituksena on kokeilemisen ja löytämisen ilo.
Jokaisen työstä voi löytää jotain, joka kertoo sen hetkisestä sielunmaailmasta.

Oli työsi sitten synkkä tai valoisa, taideterapia tarjoaa
jotain kaikille. Rohkaisen jokaista kokeilemaan taideterapiaa. Sen avulla voi löytää itsestään taitoja, jotka ovat hautautuneet vuosien saatossa. Ei tarvitse osata maalata, jotta pääset mukaan. Voi jopa osoittautua, että olet sielultasi taiteilija, et vain tiennyt siitä.

Jokaisella on oma tapansa maalata ja ilmaista itseään. Kahta teosta ei voi arvostella samasta lähtökohdasta. Kokeneellakin taiteilijalla pitää olla mahdollisuus maalata niin tikku-ukkoja kuin eeppisiä maisemia. Kaikelle on paikkansa.


Osa terapiaa on miettiä yhdessä hetki aikaansaannosten parissa. Minulle oli pitkään vaikeaa keksiä sanottavaa toisten töistä. Olin jumissa pääni sisällä.
Minulta puuttui kyky heittäytyä hetkeen – tässäkin on sama asia kuin maalaamisessa. Anna sanomasi olla mitä hetkessä tulee. Älä pelkää epäonnistumista, se on osa prosessia. Moka on lahja kuten improvisaatiossakin sanotaan.

Improvisaatio – sosiaalista leikittelyä

Maalaus laivasta

Improvisaatio on hieno sana, joka tarkoittaa lastenleikkejä aikuisille. Näyttelemistä, joka on tehty helpoksi, ja on mukavaa tekemistä iästä huolimatta. Impro avaa uusia ovia kommunikointiin toisten ihmisten kanssa. Leikittelyä, heittäytymistä ja itsensä uudelleen löytämistä.

Improvisaatio voi aluksi tuntua vaivaannuttavalta. Tämä on seurausta yhteiskunnan asettamista rajoista; mitä tarkoittaa olla aikuinen ja miten aikuisen tulisi käyttäytyä. Heittäytyminen ja lapsenomainen maailman ihmettely ei kuulu suomalaisen maailmankuvan mukaiseen aikuisen käyttäytymiseen.


Siksi improvisaatio olisi hyvin tärkeä taito kaikille. Se lisää empaattisuutta ja kykyä asettua toisen asemaan. Sitä tarvitaan joka paikassa täällä kylmässä Pohjolassa. Brasiliassa laulaminen kaduilla voi olla jokapäiväistä elämää, mutta täällä Suomessa sille olisi myös paljon tilausta. Mukavat kommentit ohikulkijoille poispäin katsomisen sijaan voisivat tehdä maastamme onnellisemman paikan elää.


Taide ja näytteleminen tuovat ihmisiä yhteen. Kaikilla on jotain annettavaa. Laittamalla itsensä epämu kavuusalueelle voi löytää itsestään täysin uusia puolia ja uusia ystäviä. Kun uskaltaa heittäytyä tilassa, jossa se on turvallista, voi oppia tekemään sitä myös sen ulkopuolella: tapaamisessa, keskusteluissa jne. Epäonnistumiset turvallisessa ympäristössä vahvistavat ja voivat antaa uusia ideoita, miten reagoida toisin samassa tilanteessa.

Myös leikit ovat hyvä tapa pitää aivot rantakunnossa. Ne aktivoivat ja tuovat uusia tuulia ajatuksiin. Kun samoja leikkejä on kokeillut useita kertoja, voi niistäkin löytää uusia puolia mitä ennen ei havainnut. Voi huomata, miten muut ja itse tavallisesti reagoivat ja reagoida uusin tavoin. Improssa on sallittu asettua myös hieman taustalle. Aina ei tarvitse olla parrasvaloissa

Kirjoittaminen – oman sielunmaailman tutkiskelua

Piirros laivasta valkoisella taustalla

Kirjoittamalla voi tuoda oman sielun syvimmistä piiloista esiin sen mitä sinne on kätketty. Niitä ei tarvitse jakaa, mutta niitä tutkimalla voi löytää omia sokeita pisteitään. Sokea piste on asia, joka heikentää omaa kommunikointia, mutta josta ei kuitenkaan itse ole tietoinen tai sitä ei huomaa. Kysymällä muilta ihmisilta mitä ne voivat olla, saa selville niistä osan. Niistä kirjoittamalla voi avautua oma sielunmaailma tavalla, jota ei ole ennen ymmärtänyt.


Kirjoittaminen on hyvä tapa purkaa itseään. Kun on vihainen, kannattaa ajatukset laittaa ensin kirjoitettuun muotoon. Niin voi huomata, ettei kaikki ehkä ollutkaan kuten ajatteli aiemmin. Asiat ovat monimutkaisia ja niissä on monia puolia. Ihmiselämä riittää vain osaan niiden tutkimisesta. Meillä on vapaus valita niistä oma spektrimme. Minkä tien ikinä valitsemmekaan, on se täynnä kauniita yksityiskohtia.


Kirjoittamalla voi purkaa omaa pahaa oloa. Suurin osa omasta kirjoittelusta voi tuntua mitättömältä, eikä se ole välttämättä lainkaan julkaisukelpoista, mutta älä anna sen pysäyttää sinua! Kirjoita sana tai kaksi. Käytä apuna kortteja, joissa on tekstiä tai kuvia antamaan inspiraatiota hetkessä, kun kirjoittaminen ei tunnu etenevän. Kortti kotkasta voi synnyttää tekstiin hahmon, joka lentää ja selviää kaikista esteistä. Kortti sydämestä voi tuoda mieleen rakkauden ja ystävyyden. Kortti rotkosta voi kertoa hetkistä, kun kaikki ei onnistunutkaan kuten piti.


Luovuuden harjoitteleminen sen eri muodoissaan mahdollistaa kokonaisten maailmojen luomiseen kynällä. Impro auttaa heittäytymään eri tavalla ajattelevan hahmon asemaan. Taide auttaa hahmottamaan tuon henkilön mielessä. Miltä hän näyttää? Millaisessa asunnossa hän asuu? Miten toimii kaupunki, jossa hän asuu? Sen kadut ja kauppiaat kuninkaineen ja renkeineen. Miksi kaikki toimii kuten toimii? Sankarit ja heitä vastassa olevat roistot. Kaiken tuon ja enemmän voi luoda eloon oman päänsä sisällä. Yhdessä voi nousta mielikuvituksen yläpuolelle.

Kun kaikki osaaminen yhdistyy

Yhteistä kaikille näille kolmelle asialle on luovuus. Liian usein luovuus katoaa ja sorrumme suorittamiseen. Suorittamisen kautta voi saada aikaan hienoja lopputuloksia. Jopa hienompia kuin luovasti, mutta niistä usein puutuu sielu.Lopulta työ, jota tehdään voi kääntyä itse tekijäänsä vastaan. Hauskanpito on tärkeä osa kaikkea toimintaa mitä tekee. Samoin yhteisöllisyys. Kaikki mukaan, jokaisella on jotain annettavaa.

Silmälasipäinen, parrakas henkilö
Teksti ja kuvat: Jukka Jokelainen

Lue viimeisimpiä lehtijuttuja

  • FENOMENAALINEN – näyttely kokemusmaailmoista
    Fenomenaalinen – näyttely kokemusmaailmoista on mielenterveyden teemoja käsittelevä ryhmänäyttely, jonka taiteilijat ovat Sosped-säätiön Mieletöntä valoa -toiminnassa mukana olevia nuoria aikuisia.
  • Maailman rauhasta ja vähän muustakin
    Heikki Krook pohtii maailmanrauhaa ja ihmisoikeuksia.
  • Merimonsterit – Yleisössä H
    Teksti: HKuvat: Kari Sunnari, Tampereen Työväen TeatteriLogo: Minea KärkiVerkkotuottaja: Janina Porkka Mieletöntä valoa haluaa tarjota kumppaneilleenkin alustan saada tuotoksiaan esille. ”Yleisössä…
  • TARMO MAJAVA
    Arttu Holm kirjoitti tarinallisen runon Tarmo Majavasta. Kuvituksesta vastaa Minea Kärki.
  • Emma – Yleisössä H
    Teksti: HKuvat: Aki Loponen, Lahden KaupunginteatteriLogo: Minea KärkiVerkkotuottaja: Janina Porkka Mieletöntä valoa haluaa tarjota kumppaneilleenkin alustan saada tuotoksiaan esille. ”Yleisössä H”…
  • Lukutoukan päiväkirja
    Lukutoukan päiväkirjassa tällä kertaa kirja-arvostelussa Katri Helenan elämäkerta, tositarina Sellissä paholaisen kanssa sekä Sinikka Lehtisen kirja Kohtalona Seilin saari.