Hyppää sisältöön

Kolme näkökulmaa vuokra-asumiseen

Kirjoitukset, Kokemustarinoita, Media, Valoa! -lehti

Teksti: Tanja Ilmanen
Kuvat: Matti Koskinen
Web-kuvat: Julia

Aspasta lyhyesti

  • Aspan muodostavat Aspa-säätiö ja sen omistamat kaksi tytäryhtiötä: Aspa Palvelut Oy ja Aspa Asiantuntijapalvelut Oy.
  • Perustettu vuonna 1995.
  • Aspa-säätiö vuokraa kohtuuhintaisia vuokrakoteja tukea tarvitseville ihmisille.
  • Aspa Palvelut Oy on yhteiskunnallinen yritys, joka tuottaa yksilöllisiä asumispalveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä eri tavoin vammaisille ihmisille.
  • Aspa asiantuntijapalvelut Oy tarjoaa koulutuksia, konsultoi ja tekee vertaisarvioita asumisen palveluiden kehittämiseen.
  • Säätiö työllistää yhteensä 40 henkilöä ja Aspa Palvelut 400 henkilöä.
  • Aspa-säätiön nimi juontaa juurensa Asumispalvelusäätiöstä.

Suvi

Suvi kertoo saaneensa ensimmäisen Aspan asunnon vuonna 2002. Mielenterveyshaasteesta kuntoutuva Suvi on siis asunut Aspalla yhteensä melkein 20 vuotta.

”Minut kotiutettiin suoraan sairaalasta sen aikaiseen asuntooni. Tässä matkalla on tapahtunut aika paljon. Asuin aluksi Aspan vuokrakodissa Länsi-Vantaalla yksin, ja siitä muutin heidän tarjoamaansa soluasuntoon, joita ei enää taida olla edes tarjolla.”

Molemmissa asunnoissa Suvia kävi avustamassa Aspan tukihenkilö. Nykyisessä vuokra-asunnossaan hän asuu taas yksin, ja hän on asunut siinä jo 13 vuotta.

”Parasta on ollut, että Aspa on tosi joustava vuokranantaja. Jos on ollut joku ongelma, niin aina on voinut soittaa ja sopia asiasta.”

Palvelu on ollut Suvin mielestä todella hyvää. Hän pitää itseään melko hyvänä vuokralaisena.

”Olen aika hanakka ottamaan puhelimen käteeni, Jos jotain tulee, niin yleensä soitan ja sovin sen.”

Teija Hietikko

Aspan hankepäällikkö Teija Hietikko työskentelee asunnottomuuden ennaltaehkäisyn hankkeissa, joita ovat Asumisen ajokortti – ja Velka veks ja asuminen check -hanke.

”Aspassa tehdään töitä sen eteen, että jokaisella ihmisellä olisi mahdollisuus itsenäiseen elämään. Tarjoamme asumisen palveluita ja vuokra-asuntoja ympäri Suomen”, kertoo Hietikko.

Kuva talosta, jossa on käynnissä julkisivuremontti

Asumisen ajokortti -hankkeessa kehitetään valmennusmallia, jolla vahvistetaan nuorten ja aikuisten, päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumisen taitoja. Hanke on tarkoitettu heille, jotka asuvat tuetusti, tai muuttavat tuetusta asumisesta itsenäiseen asumiseen. Lisäksi kriteerinä on, että ihminen tarvitsee apua arjessaan ja asumisessaan. Toisena kohderyhmänä ovat aikuiset mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, joilla on riski menettää kotinsa.”

Velka veks ja asuminen check -hankkeessa ehkäistään häätöjä ja kehitetään Hietikon mukaan malleja, joilla Aspan työntekijät pääsisivät kiinni nopeasti vuokralaisen vuokravelkaantumiseen ja muihin mahdollisiin ongelmiin velkaantumisen takana.

Aspan asunnot ovat tarkoitettu mielenterveysongelmia kohdanneille ja eri tavoin vammaisille ihmisille. Tässä joukossa voi myös olla esimerkiksi asunnottomuutta kohdanneita ihmisiä.

”Meidän vuokralaisella tulee olla jonkinlainen tukitaho, kun hän muuttaa Aspa-säätiön asuntoon. Tällainen tukitaho voi olla järjestön tai yrityksen tuottama tuki, mutta se voi olla myös psykiatrisen poliklinikan sairaanhoitaja tai kunnan sosiaaliohjaaja.”

Aspan kautta voi kuka tahansa hakea vuokra-asuntoa, mutta hakemukset pisteytetään edellä mainittujen kriteerien mukaisesti. Aspalla on vuokrakoteja ympäri Suomen noin 60 paikkakunnalla. Vuokra riippuu asunnon koosta ja sijainnista. Aspa ottaa huomioon Kelan kuntakohtaiset asumisrajat, joka tarkoittaa sitä, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla pienen yksiön maksimivuokra on 620 euroa ja ison yksiön hieman alle 700 euroa.

”Jos hintoja verrataan esimerkiksi Iisalmeen, niin siellä saattaa olla pieni yksiö 355 euroa ja iso yksiö 435 euroa”, kertoo Hietikko.

Myös perheet, joissa on kriteerit täyttäviä lapsia, voivat saada Aspa-säätiön asunnon.

Millainen sitten on hyvä vuokralainen?

Kuvassa kerrostaloja, taustalla sateenkaari

”Hyvä vuokralainen on sellainen henkilö, joka maksaa vuokransa ajallaan, noudattaa talonyhtiön järjestyssääntöjä ja ottaa muutenkin huomioon naapurit. Hyvä vuokralainen ottaa myös aina rohkeasti yhteyttä, jos vuokranmaksussa tai asumisessa on muuten ongelmia. Meillä Aspa-säätiöllä on halua ja resursseja auttaa ja kulkea vuokralaisen rinnalla pidempikin aika, jos vuokralainen sitoutuu yhdessä sovittuihin asioihin.”

Julia

Helsinkiläinen 28-vuotias Julia asuu Helsingin Kalliossa. Hän on asunut ennen nykyistä asuntoaan tuetusti, mutta nyt hän asuu niin sanotusti normaalivuokralaisena. Hänen mielestään normaalisti vuokralla asuminen eroaa tuetusta asumisesta niin, että kaikki asiat tulee hoitaa itse arjessa.

”Joissain tuetuissa asunnoissa on varmaankin olemassa joitain apuhenkilöitä, mutta kun asut normaalisti vuokralla, hoidat myös ostokset ja kaiken muunkin itse”, Julia selventää.

Julian mielestä normaalin asumisen tukiverkostot poikkeavat jonkin verran tuetusta asumisesta. Nykyisessä asunnossaan hän ei esimerkiksi tunne naapureitaan. Tuetussa asumisessa taas saatetaan suosia jopa soluasuntoja ja näin ollen tukiverkostoa on ympärillä näinkin. Jos Julia saisi muuttaa yhden asian normaalissa asumisessa, olisi se vuokrataso.

Info

  • Suomessa on n. 1,5 miljoonaa vuokralla asuvaa henkilöä. (stat.fi)
  • Suomessa oli vuoden 2020 lopussa 4 341 asunnotonta henkilöä. (Vva ry)
  • Suomessa asuu n. 55,6 % omistusasunnossa. (Tilastokeskus)
  • Suomen väkiluku on n. 5,5 miljoonaa.
Piirroskuva hymyilevästä henkilöstä
Teksti: Tanja Ilmanen
Kaksi piirrettyä liljan kukkaa ja taustalla oleva keltainen pallo
Web-kuvien editointi: Julia

Lue lisää Valoa! -lehteä