—
Luonto ja minä: Valoa!-lehden toimituksen ajatuksia
Teksti: Oona Selkosmaa
Kuva: Taika Iinattiniemi
Luonnolla on terapeuttinen vaikutus ihmiseen. Sen rauhoittava läsnäolo auttaa meitä rentoutumaan ja palautumaan arjen kiireistä. Luonnolla on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia ihmisen mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Lehtemme tekijät vastasivat gallupkyselyyn luonnosta ja sen vaikutuksista omaan mielenhyvinvointiin. Mukana on myös vinkkejä siitä, miten edistää omaa hyvinvointia luonnon parissa.
Miten luonto vaikuttaa sinun mielenhyvinvointiisi?
Niina:
Jo ajatus siitä, että voi lähteä ulos luontoon, rauhoittaa ja saa odottamaan tulevaa. Metsässä tai veden äärellä on helpompaa keskittyä vain olemaan ja havainnoimaan ympäristöä ilman turhia ärsykkeitä, kuten puhelinta ja läppäriä. Kun elämän suuremmat kysymykset ahdistavat, luonnossa on aina tiettyä jatkuvuutta, joka lohduttaa. Aina tulee uusi kevät lintuineen (ainakin toistaiseksi)!
Emma:
Kun haluan rauhoittua ja meditoida, suuntaan aina luontoon. Luonnossa oleminen, käveleminen ja erilaisten asioiden tutkiminen rentouttaa sekä mielen että kehon. Luonto on kuin lääkettä mielelle. Kun minulla on päänsärkyä tai stressiä, vaivat katoavat, kun suuntaan luontoon.
Tani:
Luonto rauhoittaa mieltä ja herättää erilaisia tunteita. Metsässä on ihanaa kierrellä kesäisin, koska siellä on niin rauhallista ja hiljaista ja on aikaa omille ajatuksille. Nautin myös mökkeilystä kesällä ja otan paljon kuvia erilaisista eläimistä ja kasveista.
Taika:
Nautin siitä, miten luonto antaa minulle syyn ottaa hetken itselleni. Usein luontoon kävelylle mennessä en kuuntele musiikkia tai äänikirjoja ja jätän puhelimen taskuun. Nykyihminen viettää niin suuren osan päivästään ruudun ääressä tekemiseen keskittyen, että ajatusten prosessointi jää väkisinkin vähemmälle huomiolle ja aivot joutuvat vastaanottamaan uutta tietoa ilman lepohetkeä.
Maiju:
Luonnossa rentoudun ja palaudun. Luonnossa on helppo olla läsnä, kun ihmettelee ja ihastelee ympäristöä sekä bongailee eläimiä.
Annukka:
Vahvasti siitepöly- ja eläinallergisena kevät on ehdottomasti minulle kaikista kamalin vuodenaika. Nenäni ja silmäni vuotavat koko ajan allergialääkkeistäni huolimatta. Jatkuvasti flunssainen olo väsyttää ja kuormittaa paitsi kehoani, myös mieltäni. Ymmärrän tosin, että ihmiskuntamme ei asuisi Maapallo-nimisellä planeetallamme ja hengittäminenkin olisi mahdotonta ilman yhteyttäviä ja happea tuottavia puita. En edes osaisi asua mikkeliläisenä Helsingin kokoisessa kaupungissa, koska ahdistun jo ajatuksesta, että suurin osa paikoista on täynnä asfalttia ja rakennuksia.
Akseli:
Luonto vähentää masennusta, piristää paljon ja antaa voimia seuraavaan viikkoon.
Mikko:
Koiran kanssa lenkkeily Keskuspuistossa rauhoittaa minua. Se, että pääsee betonihelvetistä metsään, on ihanaa. Käyn koiran kanssa keskuspuistossa lenkillä.
Timo:
Luonto rentouttaa. Käyn aina kävelyllä luonnossa, kun mahdollista. Pidemmälle mentäessä täytyy ottaa bussi. Keravanjoki on hyvä paikka ulkoilla.
Joakim:
Sanotaanko näin, että millainen on meteorologinen ilmasto niin sellaisia ovat ihmiset. Talvisin luonto ei oikein motivoi. Lyhyesti sanottuna säällä on väliä. Pidän syksystä eniten, Silloin ilma on sopiva ja ei ole liian kylmä eikä kuuma, fiilis on mukava.
Eero:
Luonto tekee hyvää. Luonnossa on välillä vaikea liikkua mutta siellä liikkuminen piristää.
Mistä nautit eniten luonnossa?
Niina:
Ihan vain siellä oleskelusta ja siitä, että on niin paljon aistittavaa. Katselen kaikkea eteen tulevaa kasveista ja kivistä lähtien. Kuuntelen meren tai järven loisketta ja linnun laulua. Yritän haistella, mistä ympärillä olevasta kasvista uusi tuoksu on peräisin.
Emma:
Nautin sen hiljaisuudesta, rauhallisuudesta sekä luonnon äänimaisemasta. On mukava havaita, kun metsän hiljaisuudesta alkaa erottaa pieni ääniä, kuten linnunlaulua, mehiläisten surinaa, lehtien kahinaa puissa. Katseeni kiinnittyy yleensä valojen ja varjojen kontrastiin.
Taika:
Luontoon lähteminen on minulle omaa aikaa: silloin annan mielen levätä. Joskus vaivun ajatuksiini enkä edes huomaa ympäristöäni, joskus olen vain läsnä hetkessä. Joskus taas saatan ottaa kameran mukaan ja etsiä ympäriltäni kuvattavaa: ensimmäisen kerran ulkona kuvatessani melkeinpä yllätyin siitä, miten metsä tarjoaa loputtomasti kuvausinspiraatiota kun kiinnittää huomiota ympäristöön.
Annukka:
Nautin syksyn värikkäistä lehdistä ja kesistä, jotka ovat niin lämpimiä, että pääsen järveen uimaan sekä erilaisista piknik- ja pyöräilymatkoista. Koen myös tyytyväisyyttä nähdessäni jonkin luonnonvaraisen eläimen ja saatuani siitä valokuvan.
Maiju:
Nautin eniten pitkistä kävelyistä metsässä ja merenrannoilla. Tykkään seikkailla ja retkeillä erikoisissa luontokohteissa. Otan myös paljon valokuvia retkiltäni.
Timo:
Tuoksut ovat hyviä ja raikkaita. Kävellessä on kiva katsella ja haistella.
Akseli:
Kevään värit tuovat minulle kesäisen fiiliksen, lintujen laulu tuo tunnelmaa.
Ikki:
Luonnossa on mukava tarkkailla ja ihmetellä metsän elämää. Niinkin lähellä kuin Keskuspuistossa pääsee sienestämään useita lajeja.
Eero:
Tykkään siitä, että paistaa aurinko, on lämmintä, kuuluu lintujen laulua, on sinistä taivasta ja sinistä vettä.
Lue Valoa! -lehden juttuja:
- Daido Moriyama – Retrospektiivi: Näyttelyarvio
- Maailman rauhasta ja vähän muustakin
- TARMO MAJAVA
- Lukutoukan päiväkirja
- FIFA:n MM-kisakriisi
- Kulttuuri hyvinvoinnin tukena
- Tulevaisuus on nyt, pärjäämmekö sen kanssa?
- Talvisen Tampereen tärppejä
- Moona – Ursula lähtee lomalle
- Kulttuuripaja Kajon gallup
- Eeron kuvagalleria
- Yhteisöllisyys tukena kuntoutumisessa
