Hyppää sisältöön

Mielenterveys ja taide: Vincent Van Gogh (1853-1890)

Media

Maalaus - Omakuva

Teksti: Anna Petsorowo

Vincent van Gogh oli hollantilainen taiteilija, jonka työt edustavat postimpressionistista suuntausta. Elämänsä aikana hän ehti asua Hollannissa, Englannissa, Belgiassa ja eri puolilla Ranskaa. Kokeiltuaan ensin muun muassa teologian opintoja sekä työtä taidegalleriassa ja maallikkosaarnaajana hän ryhtyi taiteilijaksi 27-vuotiaana. Hänellä oli koko elämänsä aikana läheiset välit veljeensä Theoon, joka mahdollisti hänen taiteellisen työskentelynsä ostamalla hänelle materiaaleja ja tukemalla häntä taloudellisesti. Van Gogh opiskeli hieman taideopintoja, mutta oli pääosin itseoppinut. 

Uran alku Pariisissa

Uransa alussa Van Gogh lempiaiheitaan olivat maaseudun ihmiset. Pariisiin muutto vaikutti huomattavasti hänen taiteeseensa. Siellä hän pääsi tutustumaan aikansa merkittäviin taiteilijoihin ja ajankohtaisiin taidesuuntauksiin. Hän vietti Pariisissa vuodet 1886-1888, jolloin hänelle omaleimainen maalaustyyli – kirkkaat värit ja paksut lyhyet siveltimenvedot alkoivat muodostua. Pariisissa hän maalasi kahviloita, bulevardeja, näkymiä Seine-joelta ja uusia tuttavuuksia kulttuuripiireistä.

Arlesin aika

Pariisin kiihkeä elämäntyyli uuvutti Van Goghin ja kahden vuoden jälkeen hän muutti Arlesiin Etelä-Ranskaan. Hänen ilmaisunsa vahvistui ja hän maalasi paljon maaseudun näkymiä ja ihmisiä. Arlesissa Van Gogh perusti Keltaisen Talon, taiteilijoiden yhteisön, jonne muun muassa ranskalainen taidemaalari Paul Gauguin tuli. Van Goghin väriloisto saavutti huippunsa. Luonnon lisäksi hän maalasi useita auringonkukkatöitä ja useita yökuvia.

Vaikka Van Goghin ja Gauguinin suhde oli välillä vaikea, he maalasivat paljon yhdessä. Heidän ystävyytensä päättyi kuitenkin riitaan, jonka seurauksena Van Gogh leikkasi palan vasemmasta korvastaan ja käärittynä kangaspalaan lahjoitti sen Rachel-nimiselle prostituoidulle. Myöhempien tutkimusten mukaan tämä ei ollut prostituoitu vaan bordellissa töissä ollut palvelijatar, joka oli Van Goghille tuttu muista yhteyksistä. Myöhemmin kävi myös ilmi, että hän oli kuullut samana päivänä veljensä Theon menevän naimisiin. Tämä oli luultavasti lisännyt Goghin ahdistusta hänen pelätessään menettävänsä veljensä taloudellisen tuen.

Episodin jälkeen Theo saapui Arlesiin ja totesi veljensä psyykkiset ongelmat, joiden suhteen hän oli hyvin pessimistinen. Toivuttuaan korvavammastaan tammikuussa 1889 Van Gogh jatkoi maalaamistaan entiseen tapaan. Helmikuussa hän sai kuitenkin vainoharhaisen kohtauksen, jonka johdosta kaupungin asukkaat saivat hänet suljettua lukkojen taakse.

Diagnoosi

Maalaus - Merimaisema

Toukokuussa hän meni Saint-Remyssä sijainneeseen mielisairaalaan. Diagnoosiksi sairaalan johtaja sanoi hänellä olevan akuutin manian ja hallusinaatioita, jotka aiheuttivat korvan leikkaamisen. Jälkikäteen Van Goghilla kohtausten syynä on arvioitu olleen skitsofrenia, alkoholismi, kuppa, epilepsia tai maanis-depressiivisen psykoosi. Sairaalassa hän ei saanut muuta hoitoa kuin kaksi kylvetystä viikossa.

Kesällä 1889 hän sai uuden kohtauksen vierailtuaan Arlesissa, ja ilmeisesti yritti itsemurhaa. Hän ei lähtenyt huoneestaan kahteen kuukauteen ja toipui hitaasti. Kuitenkin tahto maalata säilyi, ja hän teki kaksi maalausta viikossa, toistuvista kohtauksista huolimatta. Hän halusi pois sairaalasta, koska ei tuntenut parantuvansa siellä. Hänen taiteilijaystävänsä eivät halunneet häntä asumaan kanssaan ja lopulta auversilainen lääkäri Paul Gachet järjesti hänelle asunnon ja alkoi hoitaa häntä.

Kuolema

Maalaus - Kesäinen aurinko

Van Gogh matkusti Pariisiin toukokuussa 1890 toivuttuaan viimeisimmästä kohtauksestaan. Hän asui veljensä Theon ja hänen vaimonsa luona kolme päivää ja oli vaimon mukaan hyvässä kunnossa ja hyväntuulinen. Sieltä hän lähti Auvers-sur-Oisen kylään lääkäri Paul Gachetin luo, jossa alkoi maalata ahkerasti. Aluksi hän piti Gachetistä ja teki hänestä muotokuvia, mutta myöhemmin välit kiristyivät. 27. heinäkuuta 1890 Van Gogh ampui oman kertomuksensa mukaan itseään vatsaan maatalon pihassa Auversissa. Hän käveli takaisin matkakotinsa huoneeseen, mistä isäntä löysi hänet makaamasta sängyllä. Vincent van Gogh kuoli 36 tuntia ampumisen jälkeen 29.6.1890. Hänet haudattiin Auversiin. Maailma oppi tuntemaan Van Goghin taiteen myöhemmin.