Hyppää sisältöön

Mielenterveys Kiinassa

Media, Valoa! -lehti

Kirjoittanut: Anna Petsorowo
Kuva: Adobe Stock

  • Kiinan kansantasavalta on maa Itä-Aasiassa ja yleensä sitä kutsutaan Kiinaksi.
  • Kiina on väkiluvultaan 1,4 miljardilla asukkaallaan maailman suurin maa.
  • Pinta-alaltaan se on maailman kolmanneksi suurin Kanadan ja Venäjän jälkeen.
Miehen päässä on puristava metallinen panta ja kuvaan on lisätty Kiinan lipusta tähti-tunnuksia.

Kiinassa mielenterveyshäiriöiden ja psyykkisten sairauksien tunnistaminen ja hoito on jäänyt heikolle tolalle. Vuonna 2009 toteutetussa laajassa tutkimuksessa kävi ilmi, että 13% kiinalaisista eli jopa 173 miljoonaa ihmistä kärsii mielenterveydellisistä häiriöistä ja sairauksista. Täysin hoitoa vaille jää heistä 158 miljoonaa. Psyykkisistä ongelmista ja sairauksista kärsivistä vain viisi prosenttia sai asianmukaista hoitoa.

Skitsofreniadiagnoosin saa alle puolet sairastuneista ja huomattavasti harvempi saa hoitoa. Kun väestö vanhenee, mielenterveysongelmien yhteiskunnalle aiheuttavat huolet kasvavat. Huolimatta suuresta hoitotarpeesta mielenterveystyöhön on budjetoitu alle yksi prosentti maan terveydenhoitomenoista. Vertailun vuoksi voi todeta, että Yhdysvalloissa luku on 6% ja Saksassa ja Ranskassa 10%.

Talouden avautumisen sekä koulutuksen kasvun ja ulkomaille kohdistuvan opiskelijavaihdon myötä Kiinaankin on tullut uutta tietoa sekä avarampaa suhtautumista psyykkisiin ongelmiin. Vaurastuva kansanosa voi hakeutua yksityislääkäreille ja muutakin kuin lääkeapua on kaupungeissa saatavilla. Maaseudulla avunsaanti on heikkoa, sillä valtion oma sairaanhoitojärjestelmä on käytännössä romahtanut ja muuttunut täysin maksulliseksi.

Perinteiset hoitomenetelmät

Kiinassa turvaudutaan usein kiinalaisen lääketieteen eli luonnonlääketieteen apuun. Rohdoilla parannetaan mm. päänsärkyä ja jopa skitsofreniaa. Vanhimmat kiinalaiset rohdosreseptit ovat noin 3000 vuotta vanhoja. Kiinalaisessa lääketieteessä rohdoksiin kuuluu monia aineita, ei ainoastaan kasveja, vaan myös simpukan kuoria, ja hyönteisiä sekä myös eläimiä.

Kiinalaiset lääkeseokset valmistetaan apteekeissa sekoittamalla aineosat tarkasti tuhansia vuosia vanhojen reseptien mukaan. Kiinassa lääkärit määräävät rohdoshoitoja samalla tavalla kuin esimerkiksi Suomessa määrätään lääkkeitä päänsärkyyn. Kun lääkäriltä on saatu resepti, se viedään apteekkiin, jossa henkilökunta valmistaa rohdosseokset. Yleensä rohdokset nautitaan teenä, mutta niitä voidaan myös hengittää höyrynä. Potilas keittää rohdoksia noin 20-30 minuuttia. Yleensä rohdostee juodaan aamulla ja illalla ja niin usein kuin lääkäri on määrännyt.

Länsimaalaisesta rohdoshoitojen käyttäminen saattaa kuulostaa humpuukilta, mutta Kiinassa niihin uskotaan edelleen. Joillakin yrteillä on sama farmaseuttinen vaikutus kuin länsimaisilla lääkkeillä, joita Kiinassa on tullut suurimpien kaupunkien apteekkeihin. Länsimainen lääketiede keskittyy enemmän yksittäisiin diagnosoituihin sairauksiin, kun taas perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä keskitytään hoitamaan ihmistä kokonaisuutena monin eri tavoin. Tällöin se toimii sairauksia ehkäisevänä ja terveyttä vahvistavana.

Perheiden tuki sairastuneille vaihtelevaa

Kiinassa perheet pitävät usein huolen sairastuneista jäsenistään. Heidän näkemyksensä vaikuttaa siihen, mikä on sairastuneen diagnoosi. Erilaisia vaihtoehtoja tarjoavat mm. erikoistuneet psykiatrit, länsimaalaisesti ajattelevat psykiatrit, TCM:n perinteisen kiinalaisen lääketieteen edustajat, herbalistit, akupunturistit, buddhalaiset munkit, shamaanit, traditionaaliset parantajat sekä muut. Maaseudulla käännytään usein ensin shamaanien puoleen, ja vasta sen jälkeen länsimaalaistuneen lääketieteen puoleen.

Vielä vuonna 1999 Kiinassa uskottiin, ettei sairastunut voinut mennä naimisiin, perustaa perhettä tai mennä töihin. Tällöin hoitovastuu jäi perheille itselleen, joiden kanssa sairastuneet saattoivat asua elämänsä loppuun asti. Stigman vuoksi sairastuneita piiloteltiin ja totuutta väritettiin. Stigma kosketti sekä sairastunutta että koko perhettä. Psykiatrisia sairaaloita on yhä harvassa ja pääasiassa kaupungeissa. Maaseudun ihmisillä ei muutenkaan ole varaa maksulliseen hoitoon.

Mielenterveys on poliittista

Kiinassa suhtaudutaan mielenterveydellisiin ongelmiin hyvin varauksellisesti johtuen kommunistisesta järjestelmästä ja poliittisista vainoista, joissa ihmisiä leimataan mielisairaiksi poliittisen tai uskonnollisen näkemyksensä vuoksi. Poliittinen vaino kohdistuu niihin, jotka uskaltavat kyseenalaistaa Kiinan tapaa kohdella vähemmistöjä ja toisinajattelijoita. Kiina suhtautuu epäilevästi vähemmistöihin ja pelkää separatistisia ajatuksia, jotka voisivat levitä. Sen vuoksi se pitää niin Tiibetiä kuin Xinjiangiakin tiukassa otteessa. Separatismi on Kiinan mukaan yksi kolmesta ”pahuuden voimasta”, kaksi muuta ovat terrorismi ja ääriajattelu.

Julkinen salaisuus on, että monet henkiset kärsimykset ovat syntyneet esimerkiksi puhemies Maon poliittisten kampanjoiden aikana. Ihmisoikeudet ovat Kiinassa yhä heikkoja. Lehdistön suoja on olematon ja ihmisiä katoaa (lähinnä aktivisteja ja juristeja). Satojatuhansia uiguureja on kadonnut uudelleenkoulutusleireille, joissa heitä kidutetaan ja pidetään nälässä. Puhutaan jopa etnisistä puhdistuksista. Kiina valvoo Xinjiangin autonomista aluetta, jossa asuu 12 miljoonaa uiguuria. Heitä valvotaan kuin he olisivat terroristeja.

Ongelmien julkistaminen paljastaisi samalla yhteiskuntajärjestelmän puutteet ja se olisi suora arvostelu johtajia kohtaan. Tämän vuoksi ihmiset eivät ole voineet kertoa silloisista tai uudemmista kokemuksistaan. Kaiken kaikkiaan Kiinassa kannattaa olla samaa mieltä valtaapitävien kanssa. Muutoin elämä saattaa muuttua erittäin hankalaksi.

LÄHTEITÄ:

Tässä kirjoitussarjassa tarkastellaan mielenterveyttä ja siihen suhtautumista eri puolella maailmaa. Tämä oli juttusarjan neljäs kirjoitus.

Piirros pitkähiuksisesta naisesta, sinisellä
Anna