—
Teksti: Anna Petsorowo
Kuva: Unsplash
Mongolia lyhyesti
Mongolian tasavalta eli Mongolia on Itä-Aasiassa sijaitseva sisämaavaltio. Pohjoisesta sitä ympäröi Venäjä, lännestä, etelästä ja idästä Kiina. Mongolia on kolmen miljoonan asukkaan maa ja samalla maailman harvimmin asuttu itsenäinen valtio.
Monet mongolit saavat elantonsa karjanhoidosta. Paimennettavia eläimiä ovat pääasiassa vuohet ja lampaat. Maatalous tuottaa 12% kansantuotteesta ja työllistää noin 29% työvoimasta. Noin kolmannes kansasta kiertää edelleen jurttineen ja eläimineen laitumelta toiselle. Pula laidunmaasta saa kuitenkin yhä useamman siirtyvän maanviljelyyn tai kasvimaanhoitoon. Valtiotiloilla viljellään viljaa ja rehua.
Mielenterveys- ja päihdetyön tilanne
Yksi suurimmista kansanterveyteen liittyvistä ongelmista on mielenterveyshäiriöt, erityisesti päihteiden väärinkäyttö. Miesten elinajanodote on lyhyt ja tupakointi on hyvin yleistä. Mielenterveys- ja päihdehoitotyöhön on panostettu hyvin vähän. Psykiatrista hoitoa ei ole saatavilla kaikille. Maassa on vain yksi psykiatrinen sairaala pääkaupunki Ulaanbaatarissa, eikä psykiatrista avohoitoa juurikaan ole. Psykiatrisien sairauksien stigmatisointi ajaa ihmisiä syrjäytyneiksi. Suurin osa avun tarvitsijoista ei saa minkäänlaista tarvitsemaansa apua.
Hoito-olosuhteet psykiatrisessa sairaalassa ovat melko hyvät. Osastoilla on puhdasta, rauhallista ja aktiviteetteihin, kuten askarteluun ja kuntosalilla käyntiin voi osallistua. Potilaisiin suhtaudutaan asiallisesti ja lääkkeitä on saatavilla. Lääkäreitä on potilasmääriin nähden verrattuna runsaasti, tosin koulutetun hoitohenkilökunnan määrä on alhainen. Suurin osa hoitajista on kouluttamatonta apuhenkilöstöä. Hoitokulttuuri on kaiken kaikkiaan hyväntahtoista, ja potilaista pyritään huolehtimaan hyvin. Samanaikaisesti hoito on hyvin holhoavaa. Mongoliassa on käynnissä kolmevuotinen Moment-hanke, jonka tarkoituksena on ja kouluttaa mongolialaisten sairaanhoitajien tietotaitoa mielenterveys- ja päihdehoitotyöstä.
Shamanismi
Shamanismilla oli aikanaan merkittävä rooli mongolivaltakunnassa, mutta nykyään sen asemaa on heikentänyt mm. buddhismi. Mongoliassa shamaaneista käytetään nimitystä boo, aiemmin myös nimitystä boge. Shamanismissa tauteja selitetään erilaisilla hengillä, jotka ovat syystä tai toisesta loukkaantuneet ja näin ollen varastaneet tautia sairastavan sielun. Tätä uskomusta seuraten shamaani voi parantaa vaivoja saavuttamalla transsitilan, jonka vuoksi hän pääsee henkimaailmaan ja voi varastaa sielun takaisin. Shamaani voi myös auttaa kuolleen henkilön sielun siirtymisessä henkimaailmaan. Ennustaessa tulevaisuutta yhteyttä henkimaailmaan voidaan hyödyntää. Tavallisesti tämä tapahtuu poltettujen luiden säröjä luettaessa tai sallimalla shamaanin ruumiin haltuunotto jonkun hengen taholta, mutta vain tehtäviinsä erikoistuneiden shamaanien odotetaan pystyvän tällaiseen toimintaan. Kuka tahansa ei voi ruveta shamaaniksi, vaan hänen asemansa on yleensä periytyvä. Shamaaniksi päätyvä henkilö ei useinkaan itse päätä ryhtyvänsä shamaaniksi, vaan usein käy niin, että häneltä löydetään joitakin shamaaneille ominaisia piirteitä ja häntä ohjataan shamaanin tiellä eteenpäin. Käytännössä tämä voi tarkoittaa mm. epilepsiaa tai mielisairauksia. Joskus shamaaniksi voi päätyä traumaattisen kokemuksen jälkeen.
Shamaanin työ
Työssään shamaani käyttää erilaisia työkaluja, jotka ovat voineet olla käytössä jo vuosisatoja. Yksi näistä työkaluista on onghot eli huovasta tehty nukke, joka toimii suojelevan hengen ilmentymänä. Seremonioiden aikana shamaani pukeutuu roikkuvilla naruista, peileistä tai metallinpaloilsta tehtyyn pukuun, sekä saattaa käyttää myös hattua, joka on koristeltu silkillä, sarvilla tai höyhenillä. Peileillä on tärkeä tehtävä henkien sijaintipaikkana ja ne saattavat esimerkiksi asuttaa hevosen henkeää, jota shamaani käyttää liikkuessaan henkimaailmassa. Niitä saatetaan käyttää myös aseina vihamielisisä henkiä vastaan. Shamaanilla on usein käytössään myös suuri rumpu, jota hän käyttää transsiin pääsemiseksi. Rumpukapula on tehty hevosen pään muotoiseksi. Tämän avulla shamaanin uskotaan lentävän henkimaailmaan.
Tengrismi
Mongoliassa mongolien ja turkkilaisten vanhaa kansojen luonnonuskontoa kutsutaan tengrismiksi. Nimi juontaa uskonnon keskeisimmän Tengri-jumalan nimestä. Animistinen ja totemistinen Tengrismi painottaa esi-isien kunnioittamista ja sen jumalakäsitys oli yhdistelmä mono-, poly-, ja panteismia. Tengrismin pyrkimys on elää tasapainossa ja harmoniassa ympäröivän maailman kanssa. Tengrismin shamanistisessa perinteessä ihmisen sielua kutsutaan tuulihevoseksi (hiivori). Elämällä tasapainoista, hyvää ja oikeudenmukaista elämää, voi oman sielunsa voimaa kasvattaa. Ihminen on luotu elämään maan päällä. Kun Tengri katsoo ihmiselämän tulleen täyteen, ihminen kuolee, ja maa nielaisee hänen fyysisen kuorensa. Ihmisen sielu palaa takaisin yliseen jumalmaailmaan Tengrin ottaessa sen luokseen. Uskonnon symbolina on pidetty elämänpuuta. Lisäksi tärkeitä ovat Äiti maa ja Isä taivas.
Tuli, kulje kanssani
Tulella on merkittävä tekijä Tengrin harjoittamisessa. Sillä on nomadien keskuudessa keskeinen asema pyhänä tulena. Jokaisen jurtta-asumuksen keskellä on tulisija, jossa palava tuli symbolisoi aurinkoa maan päällä. Se on myös jokaisen klaanin toteemimainen jumalvoima. Tuli on tärkeä elementti: jokaisella perhekunnalla on oma pyhä tulensa ja myös yksittäisillä perheillä on oma tulensa. Tulisija pidetään puhtaana ja sitä vaalitaan aarteena. Tulella on puhdistavia ja pyhiä ominaisuuksia. Esineitä puhdistetaan pitämällä niitä tulen päällä ja karjaa ja ihmisiä puhdistetaan kuljettamalla niitä kahden kokon välillä. Tulta ei saa lainata naapurijurtasta, eikä siihen saa heittää roskia. Tulelle uhrataan yleensä rasvaa ja siihen liittyy paljon tabuja ja enteitä. Tengriä ja luonnonhenkiä palvotaan yhä Mongolian shamanistisessa perinteessä ja traditionaalisten shamaanien puoleen käännytään usein.
Tässä kirjoitussarjassa tarkastellaan mielenterveyttä ja siihen suhtautumista eri puolella maailmaa. https://mieletontavaloa.fi/tag/mielenterveys-maailmalla/
