Hyppää sisältöön

Terapiaan pääsystä

Kirjoitukset, Kokemustarinoita, Media, Valoa! -lehti

Teksti: Tara Hagman

MIELIPIDE

Diagnostiikasta ja Kelan kriteereistä kuntoutuspsykoterapian pääsyn suhteen

Haluaisin, että psykiatrian hoitotahoissa ymmärrettäisiin se, että vakavammissa mielenterveyshäiriössä ja -sairauksissa on kyse pitkälti traumapohjasta, mutta itse ilmenemismuoto voi olla erilainen eri ihmisillä. Ilmenemis- ja oiremuotoja voivat olla esimerkiksi dissosiaatiohäiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö, skitsofrenia ja erilaiset personallisuushäiriöt kuten esimerkiksi rajatilapersonallisuus. Nyt iso ongelma on, että pääsy kuntouttavaan psykoterapiaan on täysin kiinni Kelan asettamista kriteereistä. Nämä kriteerit perustuvat sairauden oireen ilmenemismuotoon. Kelan näkemyksen mukaan tietyt vakavat ilmenemismuodot, kuten skitsofreniakirjon sairaudet, ovat Kelan mukaan eri sairauksia kuin esimerkiksi personallisuushäiriöt, dissosiaatiohäiriö tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Yleisten hoitosuositusten perusteella skitsofreniakirjon sairauksien pääasiallinen hoito on edelleen lääkehoito.

Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan on hyvin vaikea päästä, jos diagnoosina on skitsofrenia, ja vielä vaikeampi, jos on pysyvällä sairauseläkkeellä. Nykyinen psykiatrian diagnostiikka ja Kelan kriteerit asettavat ihmisiä eriarvoiseen asemaan hyvälaatuisen hoidon suhteen. Toisia hoidetaan lääkkeillä, toiset saavat hyödylliseksi koettua kuntoutuspsykoterapiaa. Minulla on asiasta omaa kokemusta ja olen myös koulutettu kokemusasiantuntija sekä käynyt kolmen vuoden melko tiiviin traumaterapiajakson traumaterapeutiksi opiskelevan terapeutin vastaanotolla.

Näkemyksiäni tukee myös Yle:n Prisma-ohjelmassa lähetetty ”Milloin tulin hulluksi” -jakso.
Se käsitteli koko psykoosin kirjoa skitsofreniasta skitsoaffektiiviseen häiriöön, asiantuntijoinaan
psykiatrit, neurotietelijät, psykiatrian osaston työntekijät sekä kokemusasiantuntijat. Dokumentin mukaan viimeaikaisten tutkimusten ja tulosten perusteella psykoosien pääaiheuttajina olisivat ympäristötekijät ja traumaattinen historia. Genetiikalla ja perimällä olisi paljon pienempi vaikutus kuin mitä tällä hetkellä yleisesti psykiatriassa ajatellaan olevan. Myös Oxfordin yliopiston artikkeli ”Cumulative Traumas and Psychosis” päätyi samaan lopputulemaan psykooseista.

Kiharatukkainen ihminen keltaisella taustalla
Teksti: Tara Hagman