—
Toimittaja: Elina Jääskeläinen
Kuvaaja: Matti Koskinen
Web-kuvat ja julkaisu: Julia
Oletko tuskaillut mihin nurkkaan ja minkä pehmusteen päälle sijoitat vieraasi tai oletko itse kenties nukkunut epämukavasti lattioilla? Ovatko jenkkikuvastosta tutut ensuite-vierashuoneet vain saavuttamattomissa olevaa luksusunelmaa?
Etenkin kaupungeissa asutaan tiiviisti ja jokainen asunnon neliö on tehokkaassa käytössä. Nykyään asuinrakennusten suunnittelussa usein pyritäänkin lisäämään asumismukavuutta yhteistilaratkaisuilla. Kun asukkaille syntyy tarvetta väliaikaiselle lisätilalle, talojen yhteiset tilat ikään kuin jatkavat kompakteja asuntoja.
Asuntoilmoituksissa on alkanut näkyä mainintoja tutumpien yhteistilojen, kuten kerhohuoneiden ja kuntosalien lisäksi yhteisistä vierashuoneista. Esimerkiksi SRV:n rakentaman Helsingin REDIN Loiston markkinoidaan olevan malliesimerkki tämän päivän kaupunkiasumisesta: asukkaan käytössä on muitakin tiloja kuin omat asuinneliöt, kuten varattavissa oleva vierashuone.
Lähdimme tutkimaan yhteiskäyttötrendiä vierashuoneiden osalta, ja sosiaalisen median vinkit johdattivat idean alkujuurille yhteisöllisen asumisen äärelle. ”Kun suunnittelimme Messiä, vierashuone oli kyllä tärkeä. Kaikki kannattivat sitä ja kun piti miettiä, mistä supistetaan jotta rahoitus riittää, niin vierashuoneesta pidettiin kynsin hampain kiinni”, kertoo Kalasataman Messin asukastoimikunnan puheenjohtaja Tuija Halmari.
As Oy Kalasataman Messi on HITAS-tontilla Verkkosaaressa sijaitseva ryhmärakennettu kerrostalo, jossa on nyt asuttu puolitoista vuotta. Talon osakasasukkaat olivat kiinteästi mukana talon suunnittelussa vuodesta 2016 lähtien. Messin 40 asunnosta suurin on pinta-alaltaan 120 m² ja pienin asunto 27 m² keskimääräisen asuntokoon ollessa 58 m². Rakennuksesta lähes 300 neliötä on yhteistiloja, joihin asukkaiden kodit jatkuvat. Mutta kyseessä on paljon enemmän kuin huikeat tilat, nimittäin yhteisöllinen asuminen. ”Koronasta huolimatta olemme tehneet kaikenlaista yhdessä. Lapset omaksuvat parhaiten tämän yhteisöllisyyden. Heillä on mieletön muisti: he tuntevat kaikki nimeltään, vaikka meillä on ollut maskit koko ajan. He kyselevät, ’minne sä Tuija meet ja miks sulla on tollanen takki’ ja kertovat omat asiansa. Me olemme tällainen pystyyn nostettu kylä”, Halmari luonnehtii.
Kalasataman Messi valmistui pandemian aikana, joten sen yhteisöllisyys ei ole päässyt vielä täyteen kukoistukseensa, eikä tupareitakaan ole vielä pidetty. Rajoitusten aikana on kuitenkin esimerkiksi järjestetty useita juhlia terassilla, tehty take away -ruokaa ja naapureilta kysellään aina kuulumisia. Nelivuotisen suunnitteluvaiheen aikana moni osakasasukas onkin tullut tutuksi. Suunnittelussa tärkeää oli myös ottaa oppia muista yhteisöllisen asumisen projekteista. Vierashuonekin saatiin sijoitettua täydellisesti rauhallisen harrastehuoneen yhteyteen oppimalla toisten kokemuksista. ”Kävimme Jätkäsaaressa tutustumassa Malta-taloon ennen Messin rakentamista. Heidän vierashuoneensa oli alun perin varasto, kunnes he keksivät, että sen voisi valjastaa vierashuonekäyttöön. He neuvoivat meitä miettimään tarkasti vierashuoneen sijaintia. Malta-talossa vierashuoneeseen mennään takkahuoneesta, mutta takkahuoneessa saattaa olla illanviettoa, mikä on rauhatonta yövieraille”, Halmari selittää.
”Myös yhteisöllisen senioriasumisen Arabianrannan Loppukirissä ja Kalasataman Kotisatamassa on vierashuoneet. Kotisatamassa olemme käyneet tutustumassa heidän vierashuoneeseensa, joka on jo seuraavalla tasolla. Kyseessä on yksiö, johon on oma sisäänkäynti”, Halmari kuvailee.
Myös Arabianrannan Loppukirissä ollaan tyytyväisiä yhteisön omaan vierashuoneeseen, joka sijaitsee talon seitsemännessä kerroksessa. ”Yhteinen vierashuone on ehdottomasti plussaa, oma asuntoni on pieni kaksio. Vierashuone on tilava, siellä mahtuu neljä ihmistä yöpymään kahdella vuodesohvalla. Vieressä on takkahuone, iso kylpyhuone, pieni keittiö ja kattoterassi merinäköaloin”, kertoo As Oy Helsingin Loppukirin asukas Kristiina Virtanen.
Loppukiri on Suomen ensimmäinen yhteisöllinen senioritalo. Yhteisöä alettiin kehittää vuodesta 2001 samanaikaisesti kun talon suunnittelu aloitettiin. Talo valmistui kovan työn päätteeksi vuonna 2006, ja kuten yhteisöllisen asumiseen kuuluu, yhteisö kehittyy koko ajan.
Virtanen muutti taloon vuonna 2014 nyt jo edesmenneen puolisonsa kanssa. Yhteisöllisyys ei ollut parin pääsyy asunnon valintaan, mutta ei heillä ollut mitään sitä vastaankaan. Virtanen itse oli tuolloin vielä työelämässä, mutta eläkkeellä ollut puoliso oli aktiivinen yhteisön toiminnassa.
Talon asukkaat ovat varailleet vierashuonetta yövierailleen ahkerasti ennen pandemiaa, ja tilanteen rauhoittuessa käyttö kasvanee jälleen. ”Minun vierainani ovat vierashuoneessa yöpyneet aikuiset lapseni ja muitakin sukulaisia. On mukavaa, kun voin laittaa pariskunnat avaimen kanssa vierashuoneeseen”, Virtanen kertoo.
Loppukirin vierashuoneen voi varata maksimissaan kolmeksi yöksi ja käytöstä peritään pieni maksu. Huoneen varannut asukas tarjoaa vierailleen vuodevaatteet ja huolehtii huoneen siisteydestä yöpymisen jälkeen. Virtanen kertoo, että hänen vieraansa ovat olleet todella tyytyväisiä vierashuoneeseen, vaikka hänen lapsensa ovatkin antaneet palautetta vuodesohvien epämukavuudesta. ”Vierashuoneen mukavuuteen kannattaa satsata, vaikka siellä vietetään vain muutama yö. Ainakin mukava sänky ja pimennysverhot olisi hyvä olla. Ei sisustuksella muuten ole niinkään väliä”, pohtii Virtanen.
Myös Halmari vieraineen ovat olleet hyvin tyytyväisiä Messin hotellimaiseen vierashuoneeseen, eikä mitään suuria ongelmia ole tilan käytön suhteen esiintynyt. ”Olen käyttänyt vierashuonetta niinkin päin, että olen itse mennyt vierashuoneeseen nukkumaan, kun vieraat jäävät asunnolle. Esimerkiksi lapsivieraat menevät aikaisemmin nukkumaan, joten he voivat kömpiä suoraan minun sänkyyni, kun me jatkamme vanhempien kanssa vielä illanviettoa olohuoneessa”, Halmari kertoo.
Kalasataman Messissä päädyttiin sijoittamaan vierashuone harrastehuoneen yhteyteen, sillä tila on yleensä rauhallinen, varsinkin iltaisin. Kompakti vierashuone on vieraiden käytössä iltaseitsemästä seuraavaan päivään, ja siellä on tarkoitus vain yöpyä. Jokainen vieras on jonkun asukkaan kylässä, joten vierashuoneessa ei sen enempää oleskella. Vierashuonetta varataan kuten muitakin yhteistiloja varaukset.fi -palvelun kautta, maksu on kymmenen euroa yöstä. Harrastehuoneen yhteydessä vierailijoiden käytössä on myös wc, suihku ja jääkaappi. Asukas huolehtii vierailleen vuodevaatteet ja pyyhkeet ja siivoaa huoneen yöpymisen päätteeksi. Lisäksi siivooja tekee kerran viikossa perussiivouksen.
Myös Messissä vierashuone on ollut lähes viikoittaisessa käytössä ja varsinkin kesäisin on kalenteri kovin täynnä. ”Vierashuone on tosi paljon käytössä, koska ihmisillä on pienet asunnot. Nyt he voivat sitten kutsua vieraita, eikä tarvitse mennä sohvalle nukkumaan tai siskonpetiin olohuoneen lattialle. Se on tosi luksusjuttu ihan arjessa”, Halmari iloitsee.
Ylellisyydeksi esittelyssään kutsutaan myös Lumon valoisaa 62 m²:n yhteiskäyttötilaa, Lumo-Studiota. Myös vuokranantajat tarjoavat – tai ovat heräämässä tarjoamaan – majoitustilaa vuokralaistensa vieraille. Lumon vuokralaisilla Töölössä on käytössään kaksio, jota voi vieraiden majoittamisen lisäksi vuokrata myös juhlapaikaksi. Myös M2-Kodit on rakentamassa Vantaalle Martinlaaksoon tornitaloa, jonka yhteistiloihin kuuluu vierashuoneena toimiva yksiö lempinimeltään Mummola.
Jos varattavien vierashuoneiden idean juuret ovat yhteisöllisessä asumisessa, voiko konsepti toimia talonyhtiöissä, joissa asukkaat eivät oikeastaan tunne toisiaan? Monelle varmasti on tuttua tahmaiset lattiat kerhotiloissa ja naapurin pyykit koneessa oman pyykkivuoron alkaessa. Vierashuonekatastrofin näkemiseen sielunsa silmin riittää helposti mielikuvitusta. ”Messissä lähtökohtana on, että kaikki tuntevat toisensa, siitä tulee turvallinen ja mukava fiilis asua. Tilat eivät tee yhteisöllisyyttä vaan ihmiset tekevät sen. Ihmisten pitää ryhmittäytyä ja tehdä aloitteita, tilat vain mahdollistavat sen. Näen sen täällä meillä kuinka tärkeää on, että ihmiset yhdessä synnyttävät yhteisöllisyyden. Ja se ei synny hetkessä, asioista pitää sopia ja pitää huolta”, Halmari muistuttaa.
On siis eri asia rakentaa yhteisöllisyyttä kuin rakentaa asunnoille jatketta. Hyvä olisikin pohtia jo suunnitteluvaiheessa, että toivotaanko yhteisiltä tiloilta myös yhteisöllisyyttä. Talonyhtiöissä, joissa tavoitteena ei niinkään ole yhteisöllinen asuminen, vaan asumismukavuutta lisäävät yhteiskäyttöiset tilat, voisi kuvitella tilojen laatuun panostamisen motivoivan asukkaita myös pitämään ylellisyydestä huolta.
Olemme siis saaneet selville, että mystisiä yhteiskäyttöisiä vierashuoneita on olemassa ja niitä suunnitellaan enenevässä määrin uusiin rakennuskohteisiin. Hyviä käytäntöjä ei myöskään häpeillä. ”Kaikki vieraat ovat aika innoissaan tästä talosta ylipäätään. Ei me asukkaatkaan pidetä kynttilää vakan alla. Tämä on kyllä tosi hieno!” Halmari riemuitsee.
