—
1800-luvun kaltainen Suomi 1900-luvulla (vaihtoehtoista historiaa)
Joakim Ståhlstedtin podcast-sarja pureutuu vaihtoehtoiseen historiankirjoitukseen. Podcastin otsikkona on ”1800-luvun kaltainen Suomi 1900-luvulla”. Jaksoissa perehdytään erilaisiin teemoihin sellaisesta kuvitellusta jossittelu-lähtökohdasta, että Saksan keisarikunta liittolaisineen olisikin voittanut ensimmäisen maailmansodan ja Suomesta olisi tullut kuningaskunta. Miltä Suomi näyttäisi?
Jakso 9, osat 1 ja 2: Suomen suhde Iso-Britanniaan ja englannin kieleen
Joakimin vieraana on Kari Kallioniemi, musiikin ja taiteen tutkimuksen dosentti Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokselta. Tässä kuvitellussa tilanteessa Hessenin prinssi Friedrich Karl olisi astunut Suomen valtaistuimelle. Hän oli Saksan viimeiseksi keisariksi jääneen Wilhelm II:n lankomies ja sukua myös Ison-Britannian kuningashuoneen jäsenille. Jakson aiheina ovat muun muassa:
- Millaisia olisivat voineet olla Suomen ja Ison-Britannian kuninkaallisten väliset suhteet ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä vuosina, jos Saksan keisarikunta olisi voittanut ensimmäisen maailmansodan?
- Kuinka Suomen ja Ison-Britannian välisiä kauppasuhteita oltaisiin hoidettu tässä vaihtoehtoisessa aikajanassa, jossa Suomi olisi kuulunut Saksan muokkaamaan talous- ja kauppablokkiin, kun taas Iso-Britannia olisi yksi ensimmäisen maailmansodan häviäjiävaltioista?
- Millä todennäköisyydellä saksan kieli olisi syrjäyttänyt ruotsin kielen Suomen ensisijaisena kakkoskielenä?
- Mikä olisi saksan kielen asema Suomen populaarikulttuurissa?
-https://open.sp
Jakso 8, osat 1 ja 2: Enemmän raitiovaunuja Suomessa
Vieraana on raitiovaunuliikenteen tutkija ja Turun yliopiston dosentti Silja Laine, jonka kanssa jossitellaan raitiovaunuliikenteen näiden kysymysten kautta:
- Miten realistista olisi ollut se, että Suomessa olisi ollut 1900-luvulla useammassa kuin vain kolmessa kaupungissa raitiovaunuliikennettä?
- Olisiko varsinkin Tampereelle saatu ratikkaa kulkemaan jo tuolloin Helsingin, Turun ja Viipurin lailla?
- Millainen yleinen kaupunkikuva olisi voinut tuolloin olla Suomen suurimmissa kaupungeissa raitiovaunuista johtuen?
- Voisiko etenkin ilmanlaatu olla suomalaiskaupungeissa parempi kun yksityisautoilu ei olisi yleistä?
- Kuinka paljon Saksan keisarikunta olisi vaikuttanut Suomen raitiovaunuliikenteen ylläpitoon kalustohankintoja ja johtoportaan tehtäviä myöten, kun se muutenkin olisi ollut tiiviissä yhteyksissä monen muunkin asian tiimoilta?
-https://open.spotify.com/episode/69kXpeCoZpq4pjviDGNftW
-https://open.spotify.com/episode/69kXpeCoZpq4pjviDGNftW
Jakso 7, osat 1 ja 2: Ambomaan vaikutus Suomen historiaan
Toisen tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa Ståhlstedtin vieraana on Seppo Kalliokoski, Suomi-Namibia-seuran hallituksen 78-vuotias puheenjohtaja, jolle nykyiset Angolan ja Namibian väliset rajaseudut eteläisessä Afrikassa ovat tuttuja jo 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Käsittelyssä on muun muassa seuraavia aiheita:
- Millainen suhde suomalaisilla olisi ollut nykyisen Namibian pohjoisosissa sijaitsevaan Afrikan kolkkaan, jos Saksan keisarikunta liittolaisineen olisi voittanut ensimmäisen maailmansodan, ja Suomi olisi monen muun Euroopan maan lailla kuulunut Saksan etupiiriin?
- Millaisia vaikutteita etenkin Suomen kulttuuriin olisi voinut tulla Ambomaalta päin tässä vaihtoehtoisessa aikajanassa?
- Olisiko Ambomaalta voinut tulla miehiä, naisia ja lapsia asumaan Suomeen?
- Olisiko oshivambo, tuossa Afrikan osassa edelleen paljon puhuttu kieli, voinut saada laajaa tunnettavuutta Suomessa?
.
–
Jakso 6, osat 1, 2 ja 3: Vähemmän urbanisoitunut Suomi
Kuudennessa jaksossa Ståhlstedt käsittelee Suomea, joka on nykyiseen verrattuna selvästi vähemmän kaupunkilaistunut, selkeä enemmistö asuu maaseudulla. Mukana jossittelmassa kuullaan toimittaja ja tietokirjailija Marko Leppästä. Hän on kirjoittanut kirjoja luonnon terveysvaikutuksista ja on tunnettu myös kehittämästään esoteerisen maantieteen käsitteestä. Leppäsellä on myös Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia -niminen blogi.
Kolmeen osaan pilkotun jakson aiheita ovat muun muassa:
- Miten realistista on kuvitella vaihtoehtoinen Suomi, joka on tämän päivän Liechtensteinin ruhtinaskunnan kaltainen, eli valtion asukkaista ylivoimainen enemmistö asuu maaseudulla ja vain pieni vähemmistö kaupungeissa?
- Voisiko kaupunkien asema olla sellainen, että ne ovat nk. hermokeskuksia, joissa asuu vain tarpeellinen määrä ihmisiä hoitaakseen valtion ylläpidon kannalta katsottuna elintärkeitä asioita?
- Miten julkinen liikenne toimisi kaupunkien ja maaseudun välillä? Olisiko Suomi maataloustuotteissaan omavarainen valtio?
Kuuntele Jakso 6, osa 1 Spotifyssa: Vähemmän urbanisoitunut Suomi
.
Kuuntele Jakso 6, osa 2 Spotifyssa: Vähemmän urbanisoitunut Suomi
.
Kuuntele Jakso 6, osa 3 Spotifyssa: Vähemmän urbanisoitunut Suomi
.
Jakso 5, osat 1 ja 2: Suomalaisten juhlapyhien vaihtoehtoinen historia
Otto Kronqvist, toinen Havuhattu-podcastin juontajista. Ståhlstedt ja Kronqvist pureutuvat jakson kahdessa osassa muun muassa seuraaviin aiheisiin:
- Miten suomalaisia juhlapyhiä kuten joulua, laskiaista, pääsiäistä ja juhannusta juhlittaisiin tässä vaihtoehtoisessa aikajanassa, jossa Suomen kulttuurin ja historian esikristillisiä piirteitä tuotaisiin vahvemmin esiin?
- Olisiko Halloween-juhlan sijalla Kekri-niminen juhlapyhä?
- Olisiko juhannuskokon polttaminen vahvasti poliittinen saksalais- sekä monarkianvastainen mielenilmaus?
- Liitettäisiinkö tässä vähemmän kristinuskoisessa Suomessa joulu- ja pääsiäisjuhlien yhteyteen Raamatussa kuvattuja tapahtumia?
- Vihittäisiinkö tosi-tv-ohjelmissa aviopareja esikristillisten/muinaissuomalaisten tapojen mukaan?
- Millä tavalla esikristillisiä uskonnollisia perinteitä ylläpitävät suomalaiset tahot toimisivat suhteessa Suomen kuninkaalliseen perheeseen ja valtiovaltaan?
.
Kuuntele Jakso 5, osa 1 Spotifyssa: Suomalaisten juhlapyhien vaihtoehtoinen historia
Kuuntele Jakso 5, osa 2 Spotifyssa: Suomalaisten juhlapyhien vaihtoehtoinen historia
Jakso 4: Rautatieliikenne Suomessa ja ulkomailla
Kuuntele jakso 4 Spotifyssa: Rautatieliikenne Suomessa ja ulkomailla
Jaksossa 4 Ståhlstedt keskustelee paljon rautateistä kirjoittaneen tietokirjailija Mikko Alameren kanssa rautateistämme jossittelu-historian näkökulmasta:
- Olisiko Venäjän kautta yhteyksiä muihin Euroopan maihin, etenkin niihin, jotka olisivat kuuluneet Saksan johtamaan etupiiriblokkiin? Vai olisiko turvauduttu esimerkiksi laivaliikenteeseen Suomen ja Ukrainan välisessä liikenteessä?
- Suomella olisi tässä historiaskenaariossa paljon rantaviivaa Jäämerelle. Miten sinne olisi voitu rakentaa rautatieyhteys mahdollisimman nopeassa ajassa?
- Miten näppärästi Suomen, Ruotsin ja Norjan välille oltaisiin voitu rakentaa säännölliset rautatieyhteydet Lapin alueella, vaikka Norja ja Ruotsi eivät kuuluisi samaan etupiiriblokkiin Suomen kanssa?
- Kuinka Interrail-matkailu olisi järjestetty? Olisiko sitä, olisiko sen nimi joku muu?
- Suomen valtiollisen junayhtiön virallinen nimi on Valtion Rautatiet (VR). Voisiko VR:n nimi olla vaikkapa Kuninkaalliset Rautatiet (KR)?
–
Jakso 3: Arkkitehtuuri ja asemakaavat (vaihtoehtoista historiaa)
Kuuntele jakso 3: Arkkitehtuuri ja asemakaavat Spotifyssa
Podcastin kolmannen jakson runko rakentuu vuonna 2009 televisiossa esitettyyn Ruma Suomi -ohjelmasarjaan (YLE 2009). Siinä pohdittiin sitä, miksi niin monet Suomen kaupungit ovat rumia. Podcastin vieraana on ohjelman juontaja Eero Hietala. Jaksossa käsitellään muun muassa sitä, miltä Turku, Viipuri, Helsinki, Kuopio ja Tampere näyttäisivät nyt, jos Saksan keisarikunta liittolaisineen olisikin voittanut ensimmäisen maailmansodan ja Suomesta olisi tullut kuningaskunta?
–
Jakso 2: Miesten ja naisten väliset suhteet työ- ja arkielämässä (vaihtoehtoista historiaa)
Kuuntele jakso 2 Miesten ja naisten väliset suhteet työ- ja arkielämässä Spotifyssa
Toisessa jaksossa Ståhlstedt nostaa esiin miesten ja naisten työ- ja arkielämän suhteita ensimmäisen maailmansodan ja Suomen sisällissodan jälkeen siinä vaihtoehtoisen historian tilanteessa, että Saksan keisarikunta liittolaisineen olisikin voittanut ensimmäisen maailmansodan ja Suomesta olisi tullut kuningaskunta.
Ståhlstedtin vieraana on filosofian tohtori, Vantaan kaupunginmuseon tutkija Eeva Kotioja, joka toimii myös vierailevana tutkijana Helsingin yliopistossa. Jaksossa esiin nousevia kysymyksiä ovat muun muassa:
- Mikä olisi naisten asema työelämässä?
- Olisiko Suomen kuningatar Margaretista (Saksan keisarin Wilhelm II:n sisko) tullut kaikkien suomalaisten, myös työläisnaisten, kuningatar?
- Jaksossa esitellään kuvitteellinen Marjatta. Hän oli kuulunut punakaartiin, menettänyt läheisiään sisällissodassa ja espanjantaudin seurauksena. Kuinka hän olisi tullut toimeen?
–
Jakso 1: Helsinki Suomen kuningaskunnan pääkaupunkina (vaihtoehtoista historiaa)
Kuuntele jakso Helsinki Suomen kuningaskunnan pääkaupunkina Spotifyssä
Ensimmäisessä jaksossa perehdytään Helsinkiin itsenäisen Suomen kuningaskunnan pääkaupunkina. Ståhlstedtin vieraana on filosofian tohtori, historiantutkija Kati Katajisto. Jaksossa haetaan vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:
- Miltä Helsingin asemakaava ja yleinen kaupunkikuva olisi voinut näyttää keisarillisen Saksan muokkaamassa Euroopassa?
- Olisiko Helsinki voinut kasvaa jopa miljoonakaupungiksi?
- Kuinka laaja-alaista olisi saksalaisten vaikutusvalta ollut Helsingin kaupungin sisäisissä asioissa?
- Millaiset suhteet Helsingillä voisi olla tässä vaihtoehtoisessa aikajanassa Itämeren lähialueen suurkaupunkeihin etenkin julkisen liikenteen saralla?
Jaksot: Joakim Ståhlstedt
Logo: Suvi Sairiala
