Hyppää sisältöön

Arvoituksellinen nykytaide

Kirjoitukset, Media, Valoa! -lehti

Teksti ja kuvat: Sirkku Niskanen

”Avantagarde, tulee mieleen heti. En käy näyttelyissä juurikaan. Olen suuntautunut musiikkiin enemmän.”

Ruta, 31

Haastattelin muutamia satunnaisia vastaantulleita ihmisiä Mikkelissä ja Helsingissä heidän ajatuksistaan liittyen nykytaiteeseen. Kysymyksiä olivat: minkälaisia ajatuksia nykytaide herättää, käytkö paljon näyttelyissä ja onko sinulla suosikkinykytaiteilijaa.

Taiteella on ollut omassa elämässäni suuri rooli. Taide on ollut teini-ikäisestä asti paitsi väylä ilmaista itseäni, myös tapa jäsentää maailmaa ja käsitellä erilaisia asioita ja tunteita. Tässä toimivat erilaiset taiteen muodot, niin musiikki, elokuva kuin kirjallisuuskin. Myös tanssi ja muut näyttämötaiteet. Itse olen ollut kuitenkin hyvin kuvataideorientoitunut nuoresta iästä saakka ja viimeistään aikuisena kuvataidekoulutuksen saatuani. Erityisesti nykytaiteella on erityinen sija maailmassani. Tästä ja koulutuksestani johtuen olen monesti ajautunut mielenkiintoisiin ja ajatuksia herättäviin keskusteluihin monenlaisten ihmisten kanssa liittyen taiteeseen ja varsinkin nykytaiteeseen.

Nykytaide on monille jotain kaukaista ja jotain mistä ei koe itsellään olevan juuri sanottavaa tai edes käsitystä, mitä se tarkoittaa. Lyhyesti: nykytaiteeksi määritellään taide, joka on syntynyt 1960-luvun jälkeen. Nykytaide käsittelee tämän hetkistä maailmaamme ja kokemustamme siitä. Tämä näkyy niin aiheissa kuin tekemisen tavoissa. Taide on aina ollut heijastuma omasta ajastaan. Onkin siis hyvin luontevaa, että esimekiksi teknologian hyödyntäminen on tullut osaksi nykytaidetta.

”Nykytaiteesta tulee ehkä mieleen sellainen et ne tekniikat on monipuolisia. Ei oo pelkästään esimerkiksi veistoksia vaan käytetään paljon eri teknologiaa ja se voi olla interaktiivista tai yhteisöllistä tai osallistavaa. Se on laajentunut se taiteen kehys. Käyn nykyään näyttelyissä enemmän kun on museokortti. Mun mielestä pääsymaksut Suomessa on aika kalliita taidemuseoihin. Onhan tietysti gallerioita. Ehkä taiteilijoista, joista pidän tulee ensimmäisenä mieleen Jussi Goman ja Anssi Kasitonni.”

Sonja, 33

”Hyvin ristiriitaisia ajatuksia herättää. Elikkä joku nykytaide on ihan miellyttävää katella ja mukavaa katella ja niin poispäin, mut jos menee hyvin kokeilevaan suuntaan niin ylittää meikäläisen käsityskyvyn. Nyt en oo käynyt näyttelyissä pariin vuoteen, mut normaalisti muutaman kerran vuodessa. En muista kenenkään taiteilijoiden nimiä.”

Ari, 57

”Nykytaide herättää myönteisiä ajatuksia. Käyn näyttelyissä kohtalaisesti. En nyt kaikissa käy, mut melko paljon kuitenkin. Paljon on hyviä taiteiljoita. Yksi mikä tulee mieleen on Ernst Mether-Borgström.”

Ahti, 72

Avaan lyhyesti joitain nykytaiteen käsitteitä. Postmodernismin vaikutus näkyy nykytaiteessa vahvasti. Se muun muassa kopioi ja lainaa kaikkea aiemmin tehtyä taidetta. Sille tyypilliset lainaukset ovat pohjana nykyään tutulle termille intertekstuaalisuus (viittauksia muihin teoksiin). Tyypillistä on myös sekatyylisyys, ironia, huumori ja leikkisyys. 60-luvulla syntyi myös käsitetaide, joka on tuonut nykytaiteeseen vahvasti ajatuksen itse idean, ei niinkään teknisen taituruuden tärkeydestä. Metataide tarkoittaa taidetta, jossa fiktion muuri ylitetään. Esimerkiksi René Magritten modernin taiteen klassikko ”Tämä ei ole piippu” (1928 – 1929), on maalaus, joka esittää piippua, mutta tuo esiin faktan, että se on vain maalaus piipusta.

Taiteellisten ilmaisutapojen muodot voivat iloisesti sekoittua. Esimerkiksi installaatio, performanssi ja mediataide voivat sisältyä samaan teokseen. Teokset voivat myös olla paikkasidonnaisia tai väliaikaisia. On olemassa ympäristötaidetta ja myös verkkotaidetta, jossa teos on tehty koettavaksi verkkoympäristössä. Taidetta on monissa ympäristöissä, ei pelkästään taidemuseoissa tai gallerioissa. Moni taiteilija kokeekin tärkeäksi esittää taidettaan toisenlaisissa, saavutettavimmissa ympäristöissä kuin ns. valkoisessa neliössä, maksullisessa näyttelytilassa. Kuitenkin esimerkiksi tatuoinnit, graffitit ja jopa sarjakuvat ovat taiteen käsitteen laajentumisesta huolimatta edelleen kiistanalaisia alueita.

”Tykkään kaikesta kokeellisesta. Esimerkiksi valotaiteesta. Suoraan sanottuna en käy paljon näyttelyissä. Haluaisin sanoa jonkun taiteilijan, mut ei tuu mieleen.”

Jukka, 34

”Olen enemmän kiinnostunut vanhemmasta taiteesta. Nykytaide ei ole vielä ylittänyt mun kiinnostuskynnystä, syystä tai toisesta. Näyttelyissä käyn aina silloin kun osuu kohdalle, mut pitäis käydä enemmän. Ei ole suosikkitaiteilijaa, koska en oikeastaan tunne ketään.”

Ville, 37

”Hyvin vähän tulee mieleen nykytaiteesta, mutta mitä katsoin telkkarista niin hyvin innoissaan ihmiset tuntuivat olevan! Että ehkä, mutta hyvin vähän tuntuu olevan aikaa.”

Eija, 54

Tarkoitukseni on tällä tekstillä tehdä nykytaide tämän lukeville ihmisille helpommin lähestyttävämmäksi ja innostavammaksi, jos ei se sitä jo ennestään ole. Huomaan hyvin haasteelliseksi kertoa nykytaiteesta lyhyesti, asiallisesti ja innostavasti. Heti kun ryhdyn avaamaan joitain merkityksellisiä käsitteitä, taiteenmuotoja ja ilmiöitä, ymmärrän, miten moniuloitteisen ja tavallaan haasteellisen asian kanssa tässä totisesti ollaan tekemisissä! En siis ihmettele, että moni kokee nykytaiteen etäiseksi tai vaikeasti lähestyttäväksi. Jos alkaisin enemmän avata kaikkia nykytaiteen muotoja tai käsitteitä loppua ei olisi näkyvissä, koska aihe laajenee joka suuntaan. Enkä siihen varmaan pystyisikään, koska en ole tutkija, vaan tekijä ja kokija. Enkä koe, että edes edellä mainitsemani tiedot ovat tarpeellisia nykytaidetta kokeakseen. Nykytaiteesta löytyy toki loputtomasti kiehtovaa luettavaa ja tutkimusta. Mutta lähtökohtaisesti et tarvitse muuta kuin uteliaisuutta ja avoimen mielen.

Sanon kuitenkin vielä, että nykytaide kaikessa moninaisuudessaan voi olla muun muassa hauskaa, poliittista, sisustamista, rauhoittavaa, käsitteellistä, osallistavaa. Se voi herättää tunteita ja ajatuksia laidasta laitaan, eikä mikään tulkinta ole väärä. Taiteilijan lähtökohdista huolimatta jokainen katsoja kokee teoksen omista lähtökohdistaan ja muodostaa siihen omanlaisensa suhteen. Kaikki reaktiot ihastuksesta inhoon ovat sallittuja, eikä ole olemassa tyhmiä kysymyksiä. Itselleni avainsanoja ovat kokeellisuus, leikkisyys, kantaaottavuus, provosoivuus, yhteisöllisyys, visuaalisuus, oivaltavuus, saavutettavuus ja mielihyvä.

Taiteen kentässä syntyy helposti kupla, jossa esimerkiksi performanssitaiteilijat esittävät teoksiaan toisille taiteilijoille tai omille kavereilleen. Monet ihmiset kokevat ajatuksen moiseen tilanteeseen astumisesta oudoksi. Miten pukeutua, miten olla, miten puhua? Sama voi koskea myös galleriaan astumista. Suurimmaksi osin gallerioiden sisäänpääsyt ovat kuitenkin ilmaisia ja yleisö kaikenlaisiin taiteen esityspaikkoihin ja tilanteisiin aina toivottua. Eikä ole mitään käytöskaavaa. Paitsi tietysti on toivottavaa olla häiritsemättä esimerkiksi taide-esitystä, ellei sitä erikseen pyydetä. Ja  kannattaa toki aina kunnioittaa muita näyttelykävijöitä. 

”Mä rakastan nykytaidetta! Mä olen kasvanut taiteen parissa. Rakastan museoita ja näyttelyitä. Oon ite käynyt kuvataidelukion. Perus isot museot tulee käytyä säännöllisesti läpi ja lomareissuilla kierretään kaikki mahdolliset. Erityisesti nimenomaan nykytaiteen museot ja sitten kaikkia kummallisia museoita tykätään kiertää. Ei suoraan tuu nykytaiteilijoista yksittäisiä nimiä mieleen, silleen fiilispohjalta katson mitä sattuu olemaan tarjolla. Museokortti on laskenut vielä entisestään kynnystä!”

Helena, 35

Nyt kun vallitsevassa koronatilanteessa museot alkavat taas avata oviaan ja erilaisia taidetapahtumia pystytään vähitellen taas järjestämään, on se monelle suuri ilonaihe. Helsingissä nykytaiteeseen voi tutustua muun muassa Kiasmassa tai Amos Rexissä. Gallerioita on moneen lähtöön. Keskustan alueella on esimerkiksi Helsinki Contemporary, Galerie Forsblom, Galleria Huuto, Galleria Rankka ja Myymälä2. Lisää gallerioita löytyy koko Suomen alueelta esimerkiksi Art Galleries in Finland -sivustolta. Monista hienoista kesätapahtumista esimerkiksi Mäntän kuvataideviikot on näkemisen arvoinen kokemus.

Antoisaa kesää kaikille myös taiteen parissa! Vaikka suosittelen rohkeasti museoihin, gallerioihin ja erilaisiin taidetapahtumiin astumista, kannattaa silmät pitää taiteen suhteen auki kaikenlaisissa ympäristöissä! Esimerkkinä maalaukset sähkökaapeissa ja muraalimaalaukset seinissä. 

Kuva henkilöstä oranssilla taustalla
Teksti ja kuvat: Sirkku Niskanen

Viimeisimmät Valoa! -lehden kirjoitukset