Hyppää sisältöön

Kiusatun asemasta itsenäiseen elämään

Kirjoitukset, Kokemus, Media, Valoa! -lehti

Teksti: Heikki Krook
Kuvat: Jukka Jokelainen ja Jenna Paakki

Peruskoulun ala-asteella jouduin ensimmäistä kertaa kiusatuksi. Häirintä johti minut lopulta psykiatriseen hoitoon Auroran sairaalan lastenpsykiatriselle osastolle. Hoito jatkui, kun sairastuin 16-vuotiaana uudelleen, nuorisopsykiatrian- ja aikuispsykiatrian osastoilla. Sittemmin olen toipunut peloistani. Vaikka sain paranoidinen skitsofrenia F20.05 -diagnoosin 19-vuotiaana, on elämänlaatuni nykyisin 48-vuotiaana hyvä.

Kokemuspohjani on saanut minut pohtimaan kiusaamiseen ja siitä toipumiseen liittyviä asioita. Kasvaminen pelon alla ei ole helppo tehtävä, mutta siitä voi oppia monia asioita. Kiusaamisen aiheuttama pelko herättää suurta kärsimystä, joka ilmenee syrjään vetäytymisen tarpeena, tuskaisina tuntemuksina, oman itsen soimaamisena ja uskona omaan riittämättömyyteen tai huonommuuteen.

Kaikilla on resilienssiä

Laivasta otettu aurinkoinen maisemakuva

Ihmisellä on kuitenkin luonnostaan jonkinlainen resilienssi, eli psyykkinen palautumiskyky. Resilienssiä vahvistamalla on mahdollista voimaantua ja löytää kyky palata turvalliseen ja rauhalliseen olotilaan, yhä nopeammin, vaikeidenkin tilanteiden jälkeen. Yksi resilienssiä vahvistava tekijä on oman minäkuvan hyväksyminen ja vahvistuminen, joka johtaa identiteetin ja ideologian löytämiseen. Kun ihminen on varma siitä, kuka hän on ja mitä edustaa, on helpompaa vastustaa kiusaamisen mukanaan tuomia haitallisia vaikutuksia omassa mielessä.

Resilienssi on luontainen ominaisuus, jota harjoittamalla on mahdollista löytää hallinnan tunne. Osaltaan resilienssi kumpuaa kunkin ihmisen omasta kokemuspohjasta, kun oppii jäsentämään omaa elämänhistoriaa ja ammentamaan siitä keinoja. Kiusatun asemassa oleva henkilö voi omaksua kyvyn kestää rankkaa vallankäyttöä löytämällä itsestään vaikuttajan. Kun ihminen oppi vaikuttamisen keinot, tulee hänestä enemmän vertainen, eikä silloin tarvitse enää nähdä itseään uhrina. Omaa historiaa havainnoimalla tietää miten vaikuttaminen tapahtuu. Jokaisella on kokemuksia sekä positiivisesta että negatiivisesta vallankäytöstä ja ihmisellä on potentiaali omaksua kaikki ne keinot, joita on elämänsä aikana kokenut.

Toipuminen ja positiivinen minäkuva

Maalaus purjeveneestä

Kaikki toiminta, jossa ylläpidetään terveen minäkuvan mukaista näkemystä itsestä ja oikeudenmukaisuudesta on tunne-elämän kautta tapahtuvaa sisäistä itsepuolustusta, joka rakentuu omalle kokemuspohjalle ja pyrkimykselle olla suvereeni ja toisten kanssa vertainen. Omien tunteiden tunnistaminen, hyväksyminen ja esille tuominen vahvistaa uskoa ja kykyä onnistua. Syrjimättömään yhteisöön kuuluminen antaa merkittävää apua toipumiseen ja mahdollistaa oman itsen löytämisen. Suvereenisuuteen pyrkiminen on prosessi, jossa opitaan oman tahdon säilyttämistä, informaation käyttöä vaikuttamisen ja puolustautumisen välineenä ja uskoa omien keinojen riittävyyteen.

Oman kuntoutumispolkuni kautta olen oppinut palautumaan vaikeiden tilanteiden jälkeen takaisin rauhalliseen mielentilaan. Silloin kun koen uhkaa konfliktitilanteessa, turvaan omaan ideologiaani, johon kuuluu toisen ihmisen vakaumuksen kunnioittaminen silloinkin, kun se on erilainen kuin itselläni. Sopu on minulle arvokas asia, jota pyrin ylläpitämään kaikissa tilanteissa. Usein konfliktit ratkeavat kun otan huomioon toisen osapuolen näkemyksen. Kukaanhan ei välttämättä ole väärässä, ihmiset vain katsovat asioita eri näkökulmista ja siksi toisinaan syntyy eripuraa. Kaikkea ei kukaan voi kuitenkaan hyväksyä ja silloin on pakko osata sanoa ”ei”.

Nyt, kun tunteeni ovat rauhoittuneet ja ahdistusoireet ovat lähes kokonaan päättyneet, olen kiitollinen kaikista elämäni vaiheista ja tiedän, että ongelmien kauttakin voi kasvaa ja karaistua. Valtaistuminen on kohdallani tarkoittanut itsenäisempää elämää ja mahdollisuutta toteuttaa itseäni vuorovaikutuksessa ympäristöni kanssa. Olen omaksunut ideologian ja löytänyt identiteettini. Elämäni on merkityksellinen ja tuottaa onnistumisen kokemuksia. Vaikka minulla ei olekaan uraa työelämässä, saan tehdä monia iloa ja tyydytystä tuottavia asioita.

Piirros miehestä, turkoosilla
Teksti: Heikki Krook
mustavalkoisessa piirroksessa nainen vaaleanvihreän pallon edessä katsoo kohti
Valokuva: Jenna Paakki

Viimeisimmät artikkelit

  • Turvasatama Helmi-talo
    Helsingin Vallilassa kohoaa Helmi-talo, kaikille avoin kohtaamispaikka, joka järjestää joka arkipäivä matalan kynnyksen toimintaa kävijöilleen. Heistä suurin osa on mielenterveystoipujia, ja…
  • Jou! Moreeni Räps – FORRESTER, Kimi Hendrix, Alijäämä sekä Kalle Kinos
    Jos upotus ei toimi, niin voit kuunnella ohjelman täältä: Haastattelussa: FORRESTER, Kimi Hendrix, Alijäämä sekä Kalle KinosHaastattelut Lil’E:n ja Tommi Pehmeen…
  • Katso tallenne: PANEELI – Mielenterveyden hoito ja hoitoon pääsy
    Paneeli järjestettiin 26.11.2021 ja sen voi katsoa tallenteena osoitteesta: https://livestream.com/accounts/10509659/paneeli-mielenterveyden-hoitoon-paasy-26112021/ Paneelikeskustelussa puhuttiin aikuisten mielenterveyden hoidosta Helsingissä. Paneelissa käsiteltiin hoitopolkuja, lääkehoitoa, terapiaa,…
  • LIVE: Mielettömät messulähetykset
    Mieletöntä valoa on mukana vuoden 2021 messuohjelmassa Mielettömän messustudion livetekniikan toteuttajana sekä omalla Mieletön messuradio tuotannollaan. Löydät kummankin ohjelmat ja linkit…
  • Lapin hauskin mies
    Teksti ja sarjakuvat: Jukka Järvelin “Nätti-Jussi “ eli Johan Viktor Nätti (1890 Karstula – 1964 Rovaniemi) oli metsätyömies. Nätti-Jussista kerrotut tarinat…
  • Empatiaopetus peruskouluissa
    Ohjelmassa on vieraana peruskoulun opettaja Laura Merenvainio. Hän kertoo empatian ja tunnetaitojen opetuksesta peruskoulussa. Toimittajana Anna Petsorowo.