Hyppää sisältöön

Ruoan kulutus & maapallon hyvinvointi

Kirjoitukset, Valoa! -lehti

Teksti: Tanja Ilmanen

Kuvat: Jemina Siltala

Ruoka on jotain mitä me kaikki tarvitsemme joka päivä, mutta tarvitsemmeko sitä ihan niin paljon kuin ostamme? Suomessa syömäkelpoista ruokaa tuhlataan 360 miljoonaa kiloa vuodessa. Eniten hävikkiä syntyy kotitalouksista, yli 100 miljoonaa kiloa eli noin 33 % hävikistä. Vaikka kuluttajiakin on paljon, heittää yksittäinen henkilö noin 20-25 kiloa ruokaa vuodessa roskiin.  

Suomessa tuotetusta ruoasta noin 10-15% päätyy hävikkiin, koko maailmassa luku on jopa 30%. Ruokahävikki-käsitteellä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta se heitetään syystä tai toisesta pois ja se päätyy biojätteeksi. Siksi lukemissa ei ole huomioitu esimerkiksi peltoon jäänyttä satoa, joka ei varsinaisesti ole syömäkelpoista ruokaa.  

Elintarviketeollisuus tuhlaa prosesseissaan noin 84 miljoonaa kiloa ruokaa, joka on 23% kaikesta ruokahävikistä Suomessa. Se on aika paljon ottaen huomioon, että elintarviketeollisuuden yrityksiä on Suomessa vajaa 1800. Kauppojen ja ravintoloiden tapaan myös elintarviketeollisuus etsii keinoja ruokahävikin vähentämiseksi. Yhtenä keinona ruokahävikin vähentämisessä on materiaalitehokkuuden sitoumus. Ideana siinä on, että ruokahävikkiä pyritään vähentämään elintarviketeollisuudessa, pakkaus- ja kaupanalalla systemaattisesti solmimalla sopimus asiasta.  

Ravitsemispalveluista biojätteeseen päätyy noin 61 miljoonaa kiloa ruokaa, josta osa syöjien lautasilta, osa keittiöiden puolelta. Ravitsemispalveluilla tarkoitetaan ravintoloita, lounasruokaloita sekä kunnallisia ruokapalveluyrityksiä. Kaupoista biojätteeseen päätyy noin 57 miljoonaa kiloa ruokaa ja alkutuotannosta noin 42 miljoonaa kiloa. Prosenteissa nämä ovat: ravitsemuspalvelut 17%, kauppa 16% ja alkutuotanto 11%. Alkutuotannolla tarkoitetaan esimerkiksi kasvatusta, viljelyä ja lypsämistä.  

Tietokoneella tehty pyreä diagrammi, jossa tekstinä; "33% Kotitaloudet, 23% Elintarviketeollisuus, 17% Ravitsemuspalvelut, 16% Kaupat, Alkutuotanto 11%".

”Poisheitetyn ruoan ongelma ei niinkään ole syntyvä biojäte tai ruoan päätyminen sekajätteen joukkoon, vaan kyse on ruoantuotannosta aiheutuneista turhista kasvihuonekaasupäästöistä sekä vesistöjä rehevöittävistä päästöistä”, kerrotaan saasyoda.fi-sivustolla. Suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy maanviljelyssä ja eläintuotannossa. Liiallinen lannoittaminen johtaa muun muassa siihen, että lannoite joutuu vesistöihin ja rehevöittää niitä. Rehevöityminen samentaa vesistöjä ja kasvattaa kasvillisuutta vesistöihin liikaa. Vesistöt voivat jopa kasvaa umpeen, mutta ilmiö johtaa myös leväkukintojen suuriin esiintymisiin, talvisiin happikatoihin sekä kalaston ja muun eliöstön muutoksiin.  

Erityisesti naudanliha ja juusto kuormittavat ympäristöä nautojen ruoansulatuksen metaanin takia. Metaani on 25 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Suurin osa ilmastovaikutuksista syntyy eläinperäisten tuotteiden tuotannosta. Siksi liha- ja maitotuotteiden päätymistä hävikkiin kannattaa erityisesti välttää. Kasvihuoneviljelystäkin aiheutuu energiankulutuksesta johtuvia päästöjä ilmastoon. Vähiten ilmastoa kuormittava tapa onkin avomaaviljely.  

Kasvihuonekaasut johtavat maapallon lämpötilan nousuun eli kasvihuoneilmiöön, joka taas johtaa ilmastonmuutokseen. Muun muassa näistä syistä olisi tärkeää pyrkiä omilla vallinnoillaan vaikuttamaan myönteisesti maapallon tulevaisuuteen. Mikä sen helpompi tapa onkaan aloittaa kuin pyrkiä vähentämään hävikkiruokaa.  

Tietokonegrafiikalla tehty kuva maapallosta. Merialueet valkoisia, maa-alueet vihreitä.

Maanviljelyn ja eläintuotannon lisäksi päästöjä syntyy huomattava määrä myös ruoan valmistuksesta ja säilytyksestä kotona. Ilmastoviisas.fi-sivujen mukaan neljännes keskivertoasukkaan aiheuttamista ilmastovaikutuksista johtuu Suomessa ruoasta.  

Voisiko asiaan vaikuttaa ruoan suhteen itse niin, että pitää esimerkiksi jääkaapin sopivalla lämpötilalla (+4 astetta) ja valmistaa ruokaa kerralla vain tarpeeksi? Ja ainahan voi ostaa hävikkiruokaa esimerkiksi fiksuruoka.fi-sivustolta. Tai käyttää ResQ-sovellusta, jonka kautta kaupat ja ravintolat myyvät ruokaa alennettuun hintaan. Näin ruokaa ei päädy niin paljon biojätteeseen. Vaikka lopulta lajitellutkin biojätteet päätyvät energiaksi, eli kierrätystä sekin on. 😊  

Miten aloittaa fiksumman ruoan kulutus?  

– Osta oikean verran ruokaa, jotta sitä ei tarvitse heittää biojätteeseen.  

– Lajittele biojätteeseen kuuluvat asiat vain sinne.  

– Vältä liha- ja maitotuotteita, varsinkin nautaa ja juustoja.  

– Säädä jääkaapin lämpötila +4 asteeseen.  

– Lämmitä ruokaa kerralla oikea määrä, jotta sitä ei tarvitse lämmittää uudelleen.  

– Osta tai käytä myös hävikkiruokaa.  

– Suosi lähellä tuotettua luomua, jonka kasvatuksessa ei ole käytetty lannoitteita.  

Lähteet:  

saasyoda.fi  

Elintarviketeollisuus – Wikipedia  

Rehevöityminen – WWF

Ilmastoviisas.fi