Hyppää sisältöön

Vaatteet, haastava valinta

Kirjoitukset, Media, Valoa! -lehti, Valokuvat

Teksti: Tanja Ilmanen

Kuvat: Jemina Siltala

Me kaikki tarvitsemme vaatteita. Vaikka niitä ei tarvitse välttämättä joka päivä uusia, ei kokonaan ilman niitä voi elää. Jos suomalaisten kolmanneksi suurimmat ilmastonpäästöt syntyvät ruuasta, syntyvät neljänneksi suurimmat tavaroiden ja palveluiden kuluttamisesta. Vaatteiden ja kenkien lisäksi tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi astiat, elektroniikka sekä virkistys- ja majoituspalvelut, joten vaatetus ei yksinään synnytä neljännestä suomalaisten ilmastopäästöistä. 

Kuva vaatekauoassa. Kuvassa vaatteita ja seinällä teksti "I want it all".
I want it all.

Vuosittain valmistetaan noin 150 miljardia vaatetta ympäri maailman. Suurin osa energiasta tuotetaan yhä edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Tässä prosessissa vapautuu ilmastoon muun muassa hiiltä, joka aiheuttaa ilmastonmuutosta.  

Kuva vaatekaupasta. Kuvassa T-paitoja, joissa teksti "Do more things that bring you real and honest joy".
Do more things that bring you real and honest joy.

Vaatetusalalla käytettävien tekstiilien ympäristövaikutukset syntyvät muun muassa kuitu-, lanka- ja kangastuotannosta, vaatteiden valmistus-, viimeistely- ja jälkikäsittelyvaiheesta, logistiikasta, pakkausmateriaaleista, kuluttajan vaatteidenkäytöstä ja vaatteiden poistosta. Mutta huomattavimmat ympäristöpäästöt syntyvät tekstiilien elinkaaren aikana kuitutuotannosta ja vaatteiden käytöstä. 

Tekstiilien ympäristövaikutuksia ovat muun muassa korkea energian ja vedenkulutus, torjunta-aineet ja lannoitteet, kemikaalit ja kuljetuksen päästöt. Mutta miten kuluttaja sitten itsekin lisää tekstiileistä syntyviä, ei niin suotuisia ympäristövaikutuksia? Muun muassa vaatteiden ja muiden tekstiilien pesulla ja muulla huollolla kuten kuivausrummussa kuivaamisella ja silittämisellä on suuria ympäristövaikutuksia. Pesuaineet rehevöittävät vesistöjämme ja tekstiilien huollossa käytettävät laitteet kuluttavat ympäristöämme. Tekstiilien ympäristövaikutukset ulottuvat vaatteiden käytöstä niiden poistoon asti: kun vaatteet maatuvat, vapautuu niistä ilmastonmuutosta edistävää hiiltä ilmakehään. 

Kuva vaatekaupastta. Henkilä penkoo huppareita alennuskasasta. Huppareiden takan on iso kyltti, jossa lukee "Ale".
Ale.

Suurin osa Suomessa myytävistä vaatteista valmistetaan kehitysmaiden tehtaissa niin sanotuissa riskimaissa, joissa ilmenee paljon ihmisoikeusrikkomuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että vaatteet eivät ole eettisesti valmistettuja. Eettisyydellä tarkoitetaan vaateteollisuuden yhteydessä sitä, että tuotannossa ei käytetä lapsi- tai pakkotyövoimaa, työolosuhteet ovat turvalliset, työajat normaalit ja että työntekijöille maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. 

Kuva vaatekaupasta. Etualalla myllättyjä vaatepinoja epäjärjestyksessä. Oikeassa ylänurkassa mallinukke toppi päällään. Taustalla seinässä lukee teksti "In case of bad day."
In case of bad day.

”Työolosuhteet ovat yleensä erittäin kehnot tai jopa hengenvaaralliset riskimaissa. Tästä yhtenä esimerkkinä on vuonna 2013 romahtanut Bangladeshissa sijainnut Rana Plazan vaatetehdas, joka romahtaessaan tappoi tuhansia ihmisiä. Tehtaasta oli tehty useita korjauskehotuksia työntekijöiden toimesta ennen onnettomuutta”, kerrotaan Ekologiset, eettiset ja vastuulliset vaatteet -sivustolla. Lisäksi erityisesti naiset raportoivat kokevansa paljon ahdistelua työaikana. Jos työntekijällä on lapsia, voivat lapset joutua viettämään aikaansa vanhempiensa ompelukoneiden vierellä lattialla.  

Kulutuskulttuuriimme kuuluu osaksi myös vaatteiden kulutus. Vaikka kirpputorit, tori.fi ja muut kirpputorisovellukset kuten vahankaytetty.fi kuuluvat osaksi monien ihmisten arkea, voi omilla valinnoilla edelleenkin edesauttaa ilmastoa ja ympäristöä. Jos et halua tai jaksa myydä vanhoja vaatteitasi kirpputoreilla tai sovellusten kautta, keräävät ainakin UFF ja Fida ehjiä vaatteita keräyspisteiden kautta. Nämä keräyspisteiden sijainnit löytyvät heidän sivuiltaan. Käyttökelvottomat ja rikkinäiset vaatteet taas voi viedä esimerkiksi HSY:n maksuttomille keräyspisteille, joita on pääkaupunkiseudulla Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Kotitalouksilta kerätyt poistotekstiilit jalostetaan laitoksessa mekaanisesti kierrätyskuiduksi, josta voidaan valmistaa uusia tuotteita. 

Kuva vaatekaupasta. Kuvassa valkoisia t-paitoja, joissa mustalla teksti "Mindfulness - meaning and definition". Sen alla pienemmällä sanakirjaselitys otsikosta: "The quality or state of being conscious or aware of something, 'Their mindfulness of the wider cinematic tradition." Sen alla toinen teksti: "A mental state achieved by focusing one's awareness on the present moment, while calmly acknowledging and accepting  one's feelings, thoughts, and bodily sensations used as a therapeutic technique." Paitojen yllä kyltti: "Alkaen 2,99 eur".
Mindfulness, meaning & definition.

Eettisesti valmistettuja vaatteita on hankala valita. Hinta ei välttämättä kerro mitään vaatteen eettisyydestä tai edes se, onko tuote luksusmerkin valmistama. Ekologiset, eettiset ja vastuulliset vaatteet -sivustolla kerrotaankin, että luksusmerkkien etiikka saattaa olla samalla tasolla kuin pikamuotiketjujenkin. ”Eettisyys määrittyy materiaalien viljelyssä vallitsevista työolosuhteista aina valmistukseen saakka. Esimerkiksi vaate voi olla pienen yksityisyrittäjän käsityönä Suomessa ompelema, mutta materiaali voi olla peräisin epäeettiseltä puuvillafarmilta tai pohjautua öljyteollisuuteen. Tällaisia materiaaleja ovat esimerkiksi polyesteri ja akryyli.”  

Miten voin vaikuttaa vaatevalinnoillani? 

  • Osta kierrätettyjä vaatteita 
  • Vältä pikamuotiketjuja ja luksusmerkkejä 
  • Vältä polyesteriä ja akryyliä materiaaleina  
  • Muista vaatehuolto (esimerkiksi martat.fi) 
  • Kierrätä myös omat vaatteesi 
  • Ota selvää lähimmästä HSY:n poistotekstiilikeräyspisteestä, ennen kuin heität rikkinäisen vaatteen pois. 
Lähikuva pinkistä lompakosta, jossa teksti: "Think less , feel more."
Think less, feel more.

Lähteet:

Tekstiilityö | Open ilmasto-opas 

Ymparisto > Suomen tekstiilivirtaselvitys: Tekstiilien kulutus Suomessa tasaista, poistotekstiilien määrät kasvussa 

Ekologiset, eettiset ja vastuulliset vaatteet – opas parempiin valintoihin – Radhica 

Vaatteet ja tekstiilit – HSY