Hyppää sisältöön

Mielenterveys Bangladeshissa

Kirjoitukset, Media, Valoa! -lehti

Bangladesh sijaitsee Etelä-Aasiassa ja se on kokonaisuudessaan Intian ympäröimä, lukuunottamatta lyhyttä rajaa maan kaakkoisosassa Myanmarin kanssa ja Bengalinlahtea maan eteläpuolella. Se on yksi maailman tiheimmin asutuista ja köyhimmistä maista.

Poliittiset murhat, uhkailu ja väkivalta ovat arkipäivää, samoin lahjonta. Transparency International -järjestön tilaston mukaan Bangladesh on yksi maailman sekä korruptoituneimmista että köyhimmistä maista. 2/3 maan pinta-alasta on viljeltyä, josta noin 80% hyödynnetään riisin viljelyyn. Vaateteollisuus tuo maalle ¾ maan vientituloista. Vaateteollisuuden eettiset ongelmat on nostettu viime aikoina esille.

Suunta ylöspäin on kuitenkin käynnistynyt: vuonna 2015 Maailmanpankki määritteli Bangladeshia alemman keskitulotason maaksi. Maaliskuussa 2018 YK ilmoitti poistavansa Bangladeshin vähiten kehittyneiden maiden listalta vuonna 2024. Eniten köyhyys on vähentynyt maaseudulla – tutkijat puhuvat Bangladeshin ihmeestä. Talous kasvaa yli kuuden prosentin vuosivauhtia, enää yksi seitsemästä bangladeshilaisesta elää äärimmäisessä köyhyydessä. Kaiken kaikkiaan bangladeshilaisia on 165 miljoonaa. Maaseutua vaurastuttavat ulkomaille lähteneet perheenjäsenet, jotka lähettävät rahaa Bangladeshissa asuville sukulaisilleen. Vaikka työ vaatetehtaissa on eettisesti arveluttavaa, antaa se monelle maaseudun naiselle tilaisuuden itselliseen elämään. Lapsityövoimaa käytetään yhä.

Kuvassa istuu kärsivän näköinen nuori nainen kahlehdittuna kuistilla.
Tara B yritti hirttää itsensä kaksi vuotta sitten. Hänen perheensä laittoi hänet kahleisiin, koska hän karkasi usein ja vahingoitti itseään. Allison Joyce/Redux

Terveydenhoito 

National Mental Health Surveyn (2003-2005) mukaan 16 prosenttia aikuisväestöstä kärsii mielenterveydellisistä ongelmista ja vain prosentti terveydenhoitoon käytetystä rahasta menee mielenterveyspotilaiden hoitoon. Mielen sairauksien negatiivinen stigma istuu vielä vahvasti yhteiskunnassa. Ongelma on siinä, ettei mielenterveydellisten ongelmien hoitoon ole rahoitusta. Koska psykiatrisia sairaaloita ei juurikaan ole, joutuvat potilaat hakemaan apua tavallisista terveyskeskuksista. Bangladeshin tavallisimmat mielen häiriöt ovat masennus ja skitsofrenia. Skitsofrenialla on vielä iso stigma Bangladeshissa. Rajoittuneiden olosuhteiden vuoksi ihmisten on hankala päästä hoitoon ja vain 0,1 prosenttia potilaista saa ilmaista hoitoa.

Pabna on Bangladeshin ainoa sairaala, joka on erikoistunut mielen sairauksiin. Se perustettiin vuonna 1957 ja se on siitä saakka hoitanut psyykkisesti sairaita potilaita. Pabna kärsii henkilökunnan puutteesta ja tarvikepulasta (tilanne 2017). Dhaka Tribunen artikkelin mukaan Pabnassa hoitoa saaneita potilaita ei ole saatu kotiutettua hoidon jälkeen, koska heillä ei ole paikkaa minne mennä. Omaiset eivät halua ottaa sairastunutta sukulaistaan takaisin kotiin. Jotkut potilaat on tuotu hoitoon väärin osoitetiedoin, joten he ovat saattaneet viettää hoidossa jopa vuosikymmeniä. Pisimpään sairaalassa elämäänsä viettäneet henkilöt ovat jo muodostaneet eräänlaisen perheen sairaalan henkilökunnan kanssa. 

Jotkut potilaat on tuotu hoitoon väärin osoitetiedoin, joten he ovat saattaneet viettää hoidossa jopa vuosikymmeniä. 

National Institute of Mental Health (NIMH) on mielenterveysjärjestö, joka järjestää koulutusta ja toteuttaa mielenterveyteen liittyviä kampanjoita. Lapsille ja nuorille suunnattua hoitoa ei juurikaan ole saatavilla.

Pagalami

Länsi-Bagladeshissa käytetään pagalam-termiä, joka tarkoittaa mielenvikaisuutta. Sana pagal tarkoittaa hullua. Hulluudella viitataan usein villieläimiin, henkiin ja viidakkoon. 

Termi pagalami yhdistetään kontrolloimattomaan, suullisesti tungettelevaan ja häpeälliseen käyttäytymiseen. Hulluus on normeja uhmaavaa käyttäytymistä, mutta se voidaan kuitenkin lukea myös jumalalliseksi lahjaksi. Pagalami käsitetään enemmänkin henkisenä tilana kuin sairautena. On vaikea määrittää, onko tila sairaus vai jumalallista syntyperää. Jossain osissa maata pagalam-tilaa verrataan tuuleen, joka voi olla henki. Jos tilan katsotaan johtuvan jumalista tai hengistä, siihen harvoin löytyy lääkitystä ja silloin sitä ei lääkitä. Tällöin turvaudutaan usein henkien manaamiseen. Traditionaaliset parantajat hoitavat ongelmaa myös taikakeinoin koraanin säkeillä tai keskustelemalla hengen kanssa joka potilaalla on. Parantaja pyrkii manaamaan hengen tai henget, jotka aiheuttavat ongelmia, ulos potilaasta. 

Kuten jutun alussa mainitsin, on Bangladeshin talous paranemassa. Toivottavasti maan taloudellisen tilan kohennettua maassa olisi rahoitusta ja tahtoa auttaa myös näitä ihmisiä.

Tässä kirjoitussarjassa tarkastellaan skitsofreniaa ja siihen suhtautumista eri puolella maailmaa. Tämä oli juttusarjan kolmas kirjoitus.

Kirjoittaja: Anna Petsorowo